Polttopuun hankinta
Moni tulisijan käyttäjä pohtii, millaista puuta kannattaa polttaa, jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri. Vastaus on ”kuivaa puuta”. Polttopuun laatu on tärkeämpi kuin käytetty puulaji.
Polttopuun kosteus on tärkeämpi kuin puulaji
Lämmön syntymiseen vaikuttavat puulajin lisäksi monet muutkin tekijät. Lajin sijasta tärkeämpää onkin puun laatu kuten polttopuun kosteus. Kosteus on yksi tärkeimmistä puun lämpöarvoon ja toisaalta päästöjen määrään vaikuttavista tekijöistä. Mitä enemmän polttopuussa on kosteutta, sitä vähemmän siitä saadaan lämpöä.
Kun kosteaa puuta poltetaan, veden pitää haihtua, ennen kuin palaminen tuottaa lämpöenergiaa. Toisin sanoen vesi kuluttaa palamisessa syntyvää energiaa, joten lämpöä saadaan sitä vähemmän, mitä enemmän puu sisältää vettä.
Myöskään päästöjen kannalta puulajilla ei ole suurta merkitystä. Kostean puun poltto sen sijaan lisää selkeästi terveydelle haitallisten päästöjen määrää. Lisätietoa eri puulajien vaikutuksesta päästöihin löytyy Itä-Suomen yliopiston KIUAS-hankkeen loppuraportista sivulta 43.
Sekapuu sopii hyvin polttopuuksi
Muutkin suomalaiset puulajit kuin koivu sopivat hyvin polttopuuksi. Itse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö.
Sekapuuta, eli polttopuuta, jossa on vaikkapa havupuita ja haapaa, voi polttopuun toimittajilta saada edullisemmin kuin koivua. Lisäksi metsänhoidon yhteydessä saadaan pieniläpimittaisia, polttopuun tekoon sopivia rankoja kaikista kotimaisista puulajeista. On siis hyvä, jos kysyntää kohdistuu muihinkin puulajeihin kuin koivuun.
Puulajien lämpöarvo vaihtelee vähän puukiloa kohti
Alla olevassa taulukossa on esitetty pilkkeiden lämpöarvoja 20 prosentin kosteudessa. Puun lämpöarvo kertoo, kuinka tehokkaasti puulla voi lämmittää. Eri puulajien lämpöarvo puukiloa kohti vaihtelee vain vähän. Mänty yltää koivun kanssa samaan lukemaan.
Koivu on tavallisista polttopuista tihein, joten sen lämpöarvo on tilavuutta kohden suurin. Näin koivua saadaan energiasisällöllisesti mahtumaan enemmän tulipesään. Kuivan koivun tuottama lämpöarvo pinokuutiometriä kohti on noin 1700 kilowattituntia. Määrä vastaa energialtaan noin 170 litraa kevyttä polttoöljyä.
Pilkkeen lämpöarvoja 20 prosentin kosteudessa
Puulaji | Lämpöarvo kWh/kg | Lämpömäärä kWh/p-m3 | Lämpömäärä kWh/irto-m3 |
Koivu | 4,15 | 1700 | 1010 |
Mänty | 4,15 | 1360 | 810 |
Kuusi | 4,10 | 1320 | 790 |
Leppä | 4,05 | 1230 | 740 |
Haapa | 4,00 | 1330 | 790 |
Lähde: Alakangas, Hurskainen, Laatikainen-Luntama & Korhonen 2016, 90, VTT; viitattu Pirinen 1997).