Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat matalia jätevoimalan läheisyydessä

Selvitimme viime vuonna jätteenpolton vaikutusta ilmanlaatuun Vantaan Energian jätevoimalan läheisyydessä. Mittaustemme mukaan ilmansaasteiden pitoisuudet olivat matalia ja samansuuntaisia kuin muualla pääkaupunkiseudun tausta- ja pientaloalueilla.

Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat alle WHO:n terveysperusteisten ohjearvojen

Seurasimme Jätevoimalan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typpidioksidin ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudun tausta- ja pientaloalueilla ja matalampia kuin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla.

Kaikkien ilmansaasteiden vuosipitoisuudet olivat raja-arvojen, kansallisten ohjearvojen ja Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvojen alapuolella. WHO:n ilmanlaadun ohjearvot ylittyvät vielä laajalti pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä alueilla.

- Mittaustemme mukaan jätevoimalalla ei ollut havaittavaa vaikutusta mitattujen ilmansaasteiden pitoisuuksiin. Alueen ilmanlaatuun vaikuttivat eniten autoliikenteen päästöt ja ilmansaasteiden kulkeutuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, kertoo HSY:n ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.

Jätevoimalan mittausasemalla seurattiin säänneltyjen ilmansaasteiden lisäksi myös hyvin pienikokoisten hiukkasten lukumääräpitoisuutta. WHO suosittelee hiukkasten lukumääräpitoisuuden mittaamista, mutta niille ei ole vielä raja- tai ohjearvoja. 

- Hiukkasten lukumääräpitoisuus on matala jätevoimalan mittausasemalla. Pääkaupunkiseudun vilkkaimmissa liikenneympäristöissä on yli 16 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä eli sokeripalan kokoisessa tilavuudessa ilmaa. Jätevoimalan mittausasemalla pitoisuus oli viime vuonna 5 300 ja Espoon Luukissa maaseudulla 3 400 hiukkasta kuutiosenttimetrissä, Manninen kertoo.

Ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat vuoteen 2015 verrattuna

Edellisen kerran jätevoimalan vaikutusalueella mitattiin ilmanlaatua samassa paikassa vuonna 2015. Vuonna 2023 lähes kaikkien mitattujen ilmansaasteiden pitoisuudet olivat matalampia kuin vuonna 2015. Pienhiukkasten pitoisuudet pysyivät samalla tasolla.

Jätevoimalalla mitattiin myös lyijyn, arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksia vuonna 2015 ja 2023. Pitoisuudet olivat molempina vuosina selvästi raja- ja tavoitearvojen alapuolella. Jätevoimalan mittausasemalla pitoisuudet olivat matalampia tai samalla tasolla kuin Helsingin vilkasliikenteisellä Mäkelänkadulla ja kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. 

- Jätevoimalan päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittauksilla jätteenpolttoa koskevan tiukan lainsäädännön mukaisesti. Päästötasomme ovat keskimäärin olleet koko jätevoimalan ja sen laajennuksen toiminta-ajan selvästi alle päästöraja-arvojen, Vantaan Energian ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Jokinen kertoo.

- HSY:n ilmanlaatumittaukset vahvistavat omien, piipun päästä tehtyjen mittaustemme tulokset. Toivomme jatkossakin, että jätevoimalan ilmanlaatuvaikutuksia seurataan säännöllisesti ilmanlaatumittauksin, Jokinen jatkaa.

Julkaisemme Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023 -raportin kesäkuussa 2024. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti osoitteesta hsy.fi/ilmanlaatu.

Lisätietoa ilmansaasteista

• Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.
  
  
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
  
  
• Hengitysilmassa olevat typen oksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Typen oksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.
  
  
• Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Rikkidioksidin pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia. Satamien ja huippulämpökeskusten lähellä ei enää yleensä esiinny kohonneita lyhytaikaispitoisuuksia, jotka aiheuttaisivat haittaa lähistön asukkaille.
  
  
• Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne. Puunpolton päästöt nostavat vain vähän lukumääräpitoisuutta pientaloalueilla. Lukumääräpitoisuuteen vaikuttavat merkittävästi myös ilmakehässä kaasuista syntyvät hiukkaset, joiden muodostuminen on runsainta kevään ja alkukesän aurinkoisilla säillä.

Lisätietoa:

• Jätevoimalan mittausasemakuvaus
• Ilmansaasteiden pitoisuudet avoimena datana
• Eri ilmansaasteiden pitoisuustrendejä pääkaupunkiseudulla: hsy.fi/pitoisuustrendit
• Ilmanlaadun sääntely -tietoartikkeli
• Ilmansaasteiden terveyshaitat -tietoartikkeli