Vaikuttavuutta kaupunkien kiertotaloustyöhön

Ihmisiä kävelee ja pyöräilee vehreällä rantaraitilla vesistön ääressä.

Luonnonvarojen ylikuluttaminen lisää luontokatoa ja ilmaston lämpenemistä, ja on juurisyy kiertotaloussiirtymän välttämättömyydelle (mm. Nikula 2022). Nykyinen lineaarinen talousjärjestelmämme on mahdollistanut ja jopa kannustanut luonnonvarojen ylikulutuksella aikaansaatuun talouskasvuun tulevien sukupolvien kustannuksella. Toimintatapojemme systeeminen muutos on välttämätöntä koko sivilisaatiomme olemassaolon näkökulmasta.

Jätteiden kierrättäminen ei ole riittävä kiertotaloustoimenpide, vaan jokaista yhteiskunnan prosessia on tarkasteltava kiertotalouden näkökulmasta ja onnistuneet kiertotalouskokeilut on vakiinnutettava osaksi perustoimintaa. Elinkaariajattelun vahvistaminen on tärkeä osa kiertotaloussiirtymää. Nykyhetken halvoista, mutta tulevien sukupolvien kustannuksia lisäävistä toimintamalleista on luovuttava mahdollisimman nopeasti. Täten myös kuntien on tarkasteltava valmiuttaan pidentää investointien takaisinmaksuaikoja ja hyväksyä korkeampi hankintahetken investointikustannus, jos ympäristövaikutusarviointien mukaan hankkeella saavutetaan merkittäviä elinkaarenaikaisia hyötyjä ja alhaisempia elinkaarikustannuksia (Myllymaa ym. 2022).  

Kiertotalous akateemisena käsitteenä on vielä nuori, mutta tutkimustyö sen ympärillä voimakkaasti kehittyvää (Vanhamäki 2021). Kiertotalouden toimenpiteitä kuvataan usein Ellen MacArthur -säätiön laatiman perhoskuvion avulla, jossa toimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa sisempiä kiertoja kohti mentäessä (Myllymaa ym. 2022). Esimerkiksi materiaalien käyttö uudelleen alkuperäisessä tarkoituksessaan on sisemmällä kierrolla kuin kierrätys, ja tavaroiden huolto ja jakaminen puolestaan sisemmällä kierrolla kuin materiaalin uudelleenkäyttö.

Osa asiantuntijoista pitää ekologista kestävyyttä jopa edellytyksenä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden aikaansaamiselle (mm. Levett 1998, viitattu lähteessä Vanhamäki 2021). Viime aikoina on alettu puhua donitsitaloudesta. Sen mukaan kehitys on kestävää vain, jos inhimillinen hyvinvointi saavutetaan luonnonvarojen riittävyyden ja ekosysteemien toiminnan sanelemissa rajoissa. Donitsitaloudessa talous ymmärretään välineenä sosiaalisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi.  Esimerkiksi pieni, väkimäärältään supistuva, mutta luonnonläheistä elämäntapaa toteuttava kunta voi pärjätä donitsitalouden mittareilla mitattuna paremmin kuin elintasoltaan korkeampi, mutta kuluttamista kiihdyttävä suurkaupunki. Tällöin toimivat peruspalvelut ja muut hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet mahdollistavat asukkaiden hyvinvoinnin tulotasosta riippumatta. (Jyväskylän yliopisto 2022.)

Donitsitalouden mallin paikallistason soveltamisessa ollaan vasta alussa. Amsterdam on pioneerina kuitenkin hyödyntänyt mallia ja myös Kööpenhamina on päättänyt laatia suunnitelman mallin soveltamisesta omassa toiminnassaan. Tampereen seudulla työkalua on hyödynnetty ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden arviointiin. (Doughnut Economics Action Lab 2022.) Jyväskylässä on laadittu suomenkielinen työkalu mallin mukaisen kaupunkimuotokuvan laatimiseen. (Jyväskylän yliopisto 2022.)

Konkretiaa sekä näyttöjä kiertotalouden vaikuttavimmista toimenpiteistä on kunnissa peräänkuulutettu (mm. Antikainen ym. 2022) ja toisinaan kiertotalouden ideologiamaisuutta myös kritisoitu (mm. Satuli 2019). Mittaamisen haasteet ja kuntien yhteisten tavoitteiden ja mittareiden puute vaikeuttavat kokonaisuuden kannalta merkittävimpien toimenpiteiden tunnistamista erityisesti seutu- ja kaupunkitasolla (Metsänranta & Weckman 2021; Antikainen ym. 2022). Tämä ei kuitenkaan saisi jarruttaa luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttämiseen tähtäävien toimien toteuttamista. Varovaisuusperiaatteenkin mukaan ympäristön pilaantumisen riskejä on pyrittävä ehkäisemään, vaikkei haitallisten ympäristövaikutusten luonteesta ja laajuudesta olisikaan täyttä varmuutta.

Kaupungit ovat kuluttamisen keskittymiä

Kaupungit ovat kuluttamisen keskittymiä, mutta toisaalta myös ratkaisujen vaatimat erilaiset resurssit ovat keskittyneet kaupunkeihin (Jokinen 2021). Suomen kiertotalouden tiekartan 2.0 vision mukaan vuonna 2025 kaupungit aktivoivat ja kirittävät alueellaan toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kiertotalouteen. Kaupungit toimivat mm. strategisina johtajina, maankäytön suunnittelijoina, tilaajina, asiakkaina, investoijina, rakennuttajina, lupaviranomaisina, jäte- ja energiahuollon toteuttajina ja kasvattajina, ja kaikissa näissä rooleissaan ne voivat edistää kiertotaloutta. (Myllymaa ym. 2022; Sitra 2019.)  

Yksi tärkeimmistä kiertotalouden toimenpiteistä kaupungeissa on kiertotalouden mukaisten hankintojen edistäminen, mikä näyttää esimerkkiä muille toimijoille ja ennen kaikkea vahvistaa kiertotalouden markkinoita (Jokinen 2021; Vanhamäki 2021). Myös kaupunkien aktiivisesti kehittämät ja toteuttamat kiertotalouskokeilut voivat aktivoida ja edistää mm. liiketoiminnan uudistumista, jakamistalouden ratkaisuja, luovaa kansalaistoimintaa, tilojen uuskäyttöä ja sosiaalisia innovaatioita (Ritschkoff & Schönach 2021; Myllymaa ym. 2022).  

Jo tehdyistä kiertotaloustoimista huolimatta edelläkävijäkunnissakin on haasteita kiertotaloussiirtymän toteuttamisessa (Antikainen ym. 2022, Jokinen 2021). Kiertotalousesimerkkien ja tapaustarkastelujen oppeja on siksi tärkeää jakaa. Vaikka harvoin on tarjolla ratkaisuja, joiden tulokset olisivat varmuudella sovellettavissa kaikkiin kaupunkeihin ja alueisiin, toimivat esimerkit joka tapauksessa inspiraationa ja kirittävät muitakin toimimaan (Vanhamäki 2021).  

Yleisiä suosituksia kaupungeille kiertotalouden edistämiseksi  

KIERRATYSKAUPUNKI.jpg

Ylläpidä ajattelumallia, jossa kaupunki on osa isompaa kokonaisuutta 

Kiertotalouden toteutumisen onnistumisessa on välttämätöntä säilyttää kokonaisvaltainen ja globaali näkökulma. Vaikutusketjut ulottuvat lähes aina yhtä aluetta tai kaupunkia laajemmalle alueelle. Siten tehokkuus ja menestys yhdellä alueella voi johtaa ongelmiin muualla, mikä korostaa globaalin systeemiymmärryksen tärkeyttä. (Vanhamäki 2021.) 

Sisällytä kiertotalous osaksi kaupungin toimintaa 

Kiertotaloutta voidaan katsoa kehityspolkuna, joka tarjoaa kaupunkikehittämiselle kokonaan uudenlaisen tavan yhdistää kaupungin elinkeinopoliittisia ja ympäristöpoliittisia tavoitteita (Jokinen 2021). Pääpaino voi olla myös ympäristö- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisessa donitsitalousmallin mukaisesti. 

Kiertotalouden on löydyttävä kaupungin strategiasta, näyttävä johdon sitoutumisena ja läpileikattava toimialoja. Toteutus edellyttää vakiintunutta jatkumoa, jolloin ketjuuntuvat rahoitushaut ja kokeilut eivät yksinään riitä. (Antikainen ym. 2022.) Yksi konkreettinen keino vahvistaa toteutusta on resursoida kiertotalouskoordinaattoriin, joka huolehtii kiertotalouden huomioimisesta hallinnon eri prosesseissa ja investointien ja päätösten varhaisessa suunnittelussa (Myllymaa ym. 2022). 

Jaa muutos osiin ja tunnista alueen erityispiirteet 

Koska kiertotaloussiirtymässä on kyse isosta systeemisestä muutoksesta, on muutospolku tarpeen jakaa osa-alueittain vaiheisiin ja osatavoitteisiin. Suomalaisissa kaupungeissa kiertotalouden perustoiminnan osa-alueiksi on yleisimmin listattu teolliset symbioosit & kiertotalousalueet, jakamistalous, ruoka, rakentaminen, kaupunkikehityshankkeet ja maa-ainesten kierrätys. Perustoiminnan lisäksi kaupunkien on tunnistettava oma erityinen kiertotalouspotentiaalinsa, mikä liittyy vahvasti alueen ominaispiirteisiin; elinkeinorakenteeseen, osaamiseen ja alueen merkittävimpiin materiaalivirtoihin. Kaupungeilla on hyvä olla kiertotalouden tiekartta, jossa tunnistetaan erityinen kiertotalouspotentiaali, asetetaan tavoitteet, sovitaan toteutusvastuut ja ohjelmoidaan toimeenpano aina tuoreimman käytössä olevan tiedon mukaan. (Jokinen 2021.) Vinkkejä strategiaa tukevan toimenpideohjelman laatimiseen löytyy mm. tästä oppaasta.

Pidä ohjelmat ajantasaisina 

Kiertotalouden toimintasuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta voidaan kokea kaupungeissa ja alueilla haastavaksi mm. liian ylätasolle asetettujen tavoitteiden ja vielä kehitysvaiheessa olevien mittaamismenetelmien vuoksi (Vanhamäki 2021). Toistaiseksi kiertotalouden laivalla joudutaankin seilaamaan samalla kun sitä rakennetaan. Tutkimustieto päivittyy tällä hetkellä kuitenkin nopealla tahdilla, joten myös tiekarttojen ja toimenpideohjelmien ajantasaisuudesta on huolehdittava (Jokinen 2021). 

Mahdollista kiertotalous kaupunkisuunnittelussa 

Kiertotalouden huomioiminen maankäytön suunnittelussa olisi hyödyllisintä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaavoitusta. Esimerkiksi suurivolyymisten teollisten toimintojen, kuten kiertotalouskeskusten, sijoittamisesta logistisesti järkevästi ja muut maankäyttömuodot huomioivasti on saatu hyviä kokemuksia maakuntakaavoituksessa. Kiertotalous-merkitylle kaava-alueelle soveltuvista toiminnoista olisi kuitenkin ensin laadittava selkeät ja yhtenäiset ohjeet ja kriteerit. Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa esimerkiksi maamassojen kestävään hallintaan mahdollistamalla välivarastointialueet ja tunnistamalla loppusijoituskohteet. Keskeisin kaavataso kiertotalousratkaisujen edistämiseen on kuitenkin asemakaava, jossa kiertotaloutta voidaan edistää joko ohjeellisilla tai määräävillä toimenpiteillä, sisällyttäen kiertotalousvaatimuksia esimerkiksi rakennustapaohjeisiin ja tontinluovutusehtoihin. (Myllymaa ym. 2022.) 

Toteuta kiertotalouden mukaisia julkisia hankintoja 

Kaupungit voivat osaltaan ottaa esimerkiksi jakamistalouden ratkaisuja käyttöön omissa hankinnoissaan tai avata omia resurssejaan ja tietoa avoimeen käyttöön. Erityisesti suuremmissa kaupungeissa jakamistalouden ratkaisut ja liiketoiminta liittyen etenkin asumiseen, majoitukseen ja autojen yhteiskäyttötapoihin ovatkin yleistyneet nopeasti. (Myllymaa ym. 2022.)  

Kiertotalouden mukaisten hankintojen tekeminen edellyttää usein markkinoiden tuntemusta ja vuoropuhelua. Materiaalivalinnoissa ja hankintakriteereissä voidaan suosia huollettavuutta, muunneltavuutta, uudelleenkäytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja haitattomuutta. Monet kestävyyttä edistävät hankintakriteeristöt (kuten EU GPP ja ympäristömerkki) edistävät myös kiertotaloutta. Julkiset tahot voivat myös pilotoida uusien materiaalien, kuten esimerkiksi kierrätettyjen tekstiilikuitujen käyttöä ja tarjota näin kiertotalouden toimijoille tärkeitä referenssikohteita. (Alhola ym. 2022.) 

Kiertotaloushankintojen tekeminen kannattaa aloittaa niistä hankinnoista, joissa kuluu paljon luonnonvaroja, joista aiheutuu paljon ympäristövaikutuksia ja joiden tuotannossa on suurin mahdollisuus parantaa materiaalitehokkuutta (Myllymaa ym. 2022). Myös materiaalin rajallisuus on hyvä peruste kiertotalousratkaisun etsimiselle. Luonnonvaroja kuluttavia toimialoja ovat muun muassa rakennussektori, prosessiteollisuus, ruokaketju ja liikkuminen (Myllymaa ym. 2022). Kestävyyshaasteen kannalta kriittisimmiksi tuotteiksi ja arvoketjuiksi on määritetty sähkö- ja elektroniikkalaitteet, akut ja ajoneuvot, pakkaukset, muovit, tekstiilit, rakennukset, elintarvikkeet, vesi ja ravinteet (Euroopan komissio 2020). Lopulta kestävyys on kuitenkin saatava kaikkien hankintojen perustaksi (Myllymaa ym. 2022). Vertaisoppiminen eri hankintayksiköiden välillä on tärkeää. (Alhola ym. 2022.) 

Lue lisää 

Ylläpidä yhteistyötä ja innovaatiokyvykkyyttä  

Kiertotalouden alueellinen edistäminen liitetään usein osaksi esimerkiksi älykkään erikoistumisen strategiaa ja innovaatiokyvykkyyttä pidetään avaintekijänä myös kiertotalouden ratkaisujen löytymiseen. Strategian toimeenpanosta vastaava julkinen toimija (esim. kaupungin tai alueen hallinto) voi luoda hyvän perustan innovaatiokyvykkyydelle vauhdittamalla yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden yhteistyötä kohti kiertotalouden ratkaisuja. (Vanhamäki 2021.) 

Oikeiden sidosryhmien tunnistaminen ja osallistaminen kiertotaloussiirtymän suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää vaikuttavuuden varmistamiseksi. Ylhäältä alaspäin suuntautunut lähestymistapa auttaa priorisoitavien osa-alueiden identifioinnissa, mutta esimerkiksi tiekarttojen ja toimenpidesuunnitelmien laadinnassa on oltava mukana myös oleellisimmat ruohonjuuritason toimijat. (Vanhamäki 2021.) 

Tarjoa asukkaille tietoa, kasvatusta ja kiertotalouden palveluita 

Kulutustottumusten muutos on välttämätön osa kiertotalouden siirtymää, minkä vuoksi kaupunkilaisiin kohdistuva viestintä ja kouluttaminen nousevat tärkeään rooliin (Vanhamäki 2021). Kuntien on jaettava tietoa asukkailleen sekä osallistettava ja sitoutettava asukkaat kiertotaloussiirtymään. Jakamistaloutta voi tehdä tutuksi kuntalaisille kirjastojen laajennetun toiminnan myötä. Kunta voi myös jakaa tietoa saatavilla olevista lainaus- ja korjauspalveluista. (Myllymaa ym. 2022). Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit ovat vieneet yhteiselle palvelukartalle yli 300 kierto- ja jakamistalouden palvelua, jotka ovat löydettävissä yhden hakusanan takaa. Kunnat voivat lisätä myös kestävän kulutuksen teemaa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Esimerkiksi Sitra, Motiva ja HSY tarjoavat tätä tukevaa materiaalia. 

Ota käyttöön työkaluja 

Projekteja ja projektirahoitusta voidaan hyödyntää strategian toteutusta tukevina työkaluina, esimerkiksi käytännön kokeilujen järjestämiseen, strategiaprosessin laadinnan fasilitointiin tai kansainvälisen yhteistyön ylläpitoon (Vanhamäki 2021). Vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimukset, kuten Green dealit, tarjoavat kaupungeille mahdollisuuden edistää kiertotaloutta ja saada esimerkiksi ohjausta kansallisen tason asiantuntijoilta. Viherkerroin-työkalu puolestaan helpottaa kiertotalous- ja luontoarvojen yhteensovittamista asemakaavoituksessa (Myllymaa ym. 2022). 

Tietoa kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja työkaluista tarjoaa esimerkiksi Kiertotalous-Suomen kattava verkkosivusto.  

Ole aktiivinen vertailija, verkostoituja ja viestijä  

Kaupungeissa on hyvä olla tietoinen, millaisia ratkaisuja saman tyyppisissä kaupungeissa on toteutettu ja pyrkiä myös yhteiskehittämishankkeisiin samankaltaisten kaupunkien kanssa. Tätä varten kaupunkien on hyvä osallistua ja viestiä myös omista toimistaan alan verkostoissa sekä varmistaa, että verkostoissa on mukana oikeat henkilöt (Antikainen ym. 2022). Kansallisella tasolla hyviä käytänteitä jaetaan esimerkiksi Kuntien kiertotalousteko -kilpailun ja Kiertotalous-Suomi -verkoston kautta. KEINO-osaamiskeskus auttaa kehittämään hankintaosaamista kestävyyden ja innovatiivisuuden teemoissa sekä tuo hankintayksiköille kansainvälisten hankintakokemusten esimerkkejä. Kansainvälinenkin verkostoituminen on tärkeää. Euroopan Unionin CCRI (Circular Cities and Regions Initiative) tähtää projektien ja aloitteiden synergioiden lisäämiseen, tiedon levittämiseen ja parhaiden käytäntöjen esiintuomiseen. Uudenmaan alue on aloitteessa mukana pilottialueena. 

Tee yhteistyötä myös seudullisesti 

Seudullinen yhteistyö kiertotaloustoimenpiteissä voi mahdollistaa tarvittavien investointien keskittämisen. Luonnonvarojen kulutus on alueellisesti eriytynyttä, jolloin laajempien alueellisten tavoitteiden sekä työn- ja taakanjaon määrittelyn merkitys kasvaa. Myös esimerkiksi asennemuokkaustyöhön tarvitaan runsaasti tukimateriaalia sekä tietojen ja kokemusten vaihtoa. (Antikainen ym. 2022.) 

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY:lle keskitetyt toiminnot, kuten kunnallinen jätehuolto ja siihen liittyvä asukkaiden neuvonta sekä kiertotalouden tiedontuotanto ovat hyviä esimerkkejä kiertotalouden seudullisesta yhteistyöstä. HSY:n johdolla on kehitetty myös SeutuMassa-työkalu kaupunkien maamassojen seudulliseen koordinointiin sekä laadittu seudulle yhteinen Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ohjelmassa on tunnistettu projektiaihioita mm. kiertotalouden eri osa-alueilta. Taustalla on ollut tarve välttää uusien toimintamallien käyttöönottoon liittyviä toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja hallinnollisia kriteerejä metropolialueen sisällä, mikä voisi aiheuttaa kestävää liiketoimintaa ja kuluttamista hidastavia ristiriitoja (HSY 2021).

Tavoitteena kiertotalouden mukainen pääkaupunkiseutu, missä mennään?​ 

hsy_kivinokkaa_2.jpg

Pääkaupunkiseudulla kaupungit ovat jo strategiatasolla sitoutuneet edistämään kiertotaloutta. Helsingissä hiilineutraalin kiertotalouden tavoite tähtää vuoteen 2050 mennessä (Helsingin hiilineutraaliustavoitteella nopeampi aikataulu vuoteen 2030) ja Vantaa tähtää luonnonvarojen kestävään käyttöön ja olemaan kiertotalouden edistäjä ja toteuttaja vuonna 2030. Espoo on laatimassa kiertotalouden tiekarttaa loppuvuodesta 2022 ja Kauniainen linjaa, että vuonna 2035 luonnonvarojen käyttöä ohjaa jakamis- ja kiertotalouskulttuuri. Espoo ja Helsinki ovat lisäksi sitoutuneet Euroopan laajuiseen Circular Cities Declaration -kiertotaloussitoumukseen. Strategiat, tiekartat ja sitoumukset pitävät sisällään lukuisia teemoitettuja ja ainakin osin aikataulutettuja alatavoitteita ja toimenpiteitä seurantatyökaluineen. Yhteisinä teemoina strategioista ja sitoumuksista on löydettävissä rakentaminen, julkiset hankinnat, jakamistalous ja (Kauniaista lukuun ottamatta) kiertotalouden liiketoiminta.  

Tahtotila, ensimmäiset suunnitelmat ja toimenpiteiden seurantatyökalut kiertotalouden edistämiseen ovat pääkaupunkiseudulla jo olemassa. Kaupungit ja seudulliset toimijat ovat toteuttaneet konkreettisia toimenpiteitä, kuten kiertotaloutta edistäviä kokeiluhankkeita. Lisäksi esimerkiksi Vantaa palkittiin vuoden 2022 parhaasta kestävän kehityksen sitoumuksesta (mukana mm. kestävän purkamisen Green deal) ja Helsinki ja Espoo ovat edelläkävijöinä lähtemässä mukaan vapaaehtoiseen kiertotalouden Green dealiin, jossa pyritään löytämään vaikuttavimpia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseen yhdessä asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat olleet mukana ohjaamassa myös Uudenmaan kiertotalouslaakso –aloitteen käynnistymistä. 

HSY tähtää uudessa strategiassaan entistä aktiivisempaan rooliin kiertotalouden seudullisena koordinoijana, kehittäjänä ja tiedolla vaikuttajana jäsenkaupunkiensa tarpeisiin vastaten. Tavoitteena on alueen kiertotalouden vahvistaminen sekä omia prosesseja tehostamalla että seudullista yhteistyötä edistämällä. Pääkaupunkiseutu onkin 1,2 miljoonan asukkaan kasvava metropoli ja asukkaiden ja yritysten näkökulmasta yhteinen toiminnallinen alue, joka tarjoaa hyvän alustan mm. kiertotalouden kokeiluille ja liiketoiminnalle (HSY 2021). 

Yleisellä tasolla on nähtävissä, että kaupungit tarvitsevat yhä täsmällisempää kaupunkikohtaista tietoa, jotta tiedetään, mitä kaupungin omassa päätäntävallassa olevista asioista pitäisi priorisoida ja resursoida. Toisaalta on nähtävissä myös tarve seudulliselle tiedontuotannolle ja yhteistyölle, jotta saataisiin yhdistettyä voimia ja luotua järkeviä kokonaisuuksia kiertotalouden edistämiseksi. 

Seudullisen yhteistyön perustana on yhteisen näkemyksen löytyminen. Olisi tärkeää varmistaa, että pääkaupunkiseudun kaupunkien tulkinnat keskeisimmistä käsitteistä ovat yhteneviä sekä tunnistaa kaupunkien keskeiset yhteiset tavoitteet ja niitä tukevat mittarit ja työkalut. Yhteisten intressien ja prioriteettien kirkastuttua on mahdollista tehostaa resurssien käyttöä seudullisella yhteistyöllä ja kaupunkien välisellä vertaisoppimisella. Yhteistyön tiivistämisestä voisi olla hyötyä esimerkiksi kiertotaloustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointien laadinnassa, yhdenmukaisten hankintakriteerien laadinnassa ja kokeilujen jatkokehittämisessä ja skaalaamisessa.

Artikkelin on kirjoittanut Nea Metsänranta, joka toimi artikkelin kirjoitushetkellä projektipäällikkönä HSY:n ilmastoyksikössä.

Lähteet 

Ahola, A., Alarotu, M., Antikainen, M., Honkatukia, J., Järnefelt, V., Kapanen, J., Lantto, R., Laurikkala, M., Naumanen, M., Orko, I., Ritschkoff, A., Still, K., Sundqvist-Andberg, H., Tenhunen, A., Wiman, H., Winberg, I. ja Åkerman, M. 2020. Kiertotalouden ekosysteemit. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:13. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162083 

Alhola, K., Lankiniemi, S., Popova, M. & Yliruusi, H. 2022. Kiertotaloushankintojen käsikirja. https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/circwaste_kiertotaloushankintojen_k_sikirja_18.5. 

Antikainen, J., Manu, S., Laiho, A., Berninger, K., Tynkkynen, O., Leskinen, R., Lahtela, A. 2022. Esiselvitys kuntien kiritysvälineistä ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. Ympäristöministeriö. MDI, Tyrsky-konsultointi ja Valonia.  

Doughnut Economics Action Lab 2022. https://doughnuteconomics.org/stories/1; https://doughnuteconomics.org/stories/4; https://doughnuteconomics.org/stories/168 

Euroopan komissio 2020. KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta. https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:9903b325-6388-11ea-b735-01aa75ed71a1.0021.02/DOC_1&format=PDF 

HSY 2021. Kestävän kaupunkielämän ohjelma. https://julkaisu.hsy.fi/kestavan-kaupunkielaman-ohjelma-1.html 

ICLEI Circulars 2022. https://circulars.iclei.org/update/five-steps-to-achieve-circularity-in-cities/ 

Jokinen, A. 2021. Kiertotalous kaupungin menestystekijänä. CICAT2025 politiikkasuositus. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_05_kiertotalous_kaupungin_menestystekijana.pdf 

Jyväskylän yliopisto 2022. Donitsitalous. https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/wisdom/donitsitalous 

Nikula,T. 2022. Esitys Kiertotalous-Suomen lanseeraustilaisuudessa 27.9.2022 https://kiertotaloussuomi.fi/wp-content/uploads/2022/09/KiSu-lanseeraus-Taina-Nikula.pdf 

Metsänranta, N. & Weckman, A. 2021. Kiertotalouden seudullinen mittaaminen on tärkeää mutta haastavaa. HSY:n tietoartikkeli. https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/kiertotalouden-seudullinen-mittaaminen-on-tarkeaa-mutta-haastavaa/ 

Myllymaa, T., Savolahti, H., Karppinen, T.K.M., Pitkänen, K., Salmenperä, H., Alhola, K., Vierikko, K., Silvonen, E., Seppälä, J.  2022. Kiertotalous kunnissa. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/346166/Circwaste-raportti_Kiertotalous-kunnissa.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Ritschkoff & Schönach 2021. https://ratkaisujatieteesta.fi/ymparistonmuutos-ja-luonnonvarat/kaupungeilla-on-keskeinen-rooli-kiertotaloudessa-ja-ilmastonmuutoksen-hillinnassa/ 

Satuli, H. 2019. MustRead. https://teknologiateollisuus.fi/en/node/24524 

Sitra 2019. https://www.sitra.fi/artikkelit/kunta-mahdollistaa-tarkeat-siirrot-kiertotaloudessa/ 

Vanhamäki, S. 2021. Implementation of circular economy in regional strategies https://lutpub.lut.fi/handle/10024/163547