Kokeilut kiertotalouden liiketoiminnan edistämisen työkaluina pääkaupunkiseudulla

Kokeilujen avulla voidaan testata kiertotalouden mukaisia palveluita kaupungeissa. Yhteisen kehittämistyön ja oppien tiedonjaon kautta ratkaisut jalostuvat kohti kiertotalouden liiketoiminnan vakiinnuttamista.

Kokeilulla yleisesti tarkoitetaan väliaikaista asetelmaa, jonka avulla toimenpiteiden hyödyllisyyttä voidaan etukäteen tarkastella ja tutkia ennen niiden laajempaa käyttöönottoa (Annala, ym. 2015). Kokeilut ovat yksi pääkaupunkiseudun kaupunkien kehityssuunnitelmien toimenpiteissä tunnistettu työkalu testata kiertotalouden periaatteiden mukaista palvelua rajatussa ajassa ja toimintaympäristössä, kuten kaupungissa (Helsingin kaupunki 2020; Espoon kaupunki 2022; Vantaan kaupunki 2022). Julkisen toimijan rooli on useimmiten toimia kokeilun mahdollistajana (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 2019). Tiiviisti ilmaistuna tämä sisältää kokeiltavan palvelun tavoitteiden ja reunaehtojen määrittelyn ja kokeilualustan järjestämisen esimerkiksi kaupunkiympäristöstä (Mustonen, Spilling ja Bergström 2017).

Jotta kokeilusta saadaan tietoa laajasti käyttöön, mahdollistamisen on hyvä sisältää yhteistyön fasilitointia, aktiivista viestintää, käyttäjäpalautteen keräämistä sekä kokeilujen dokumentointia ja arviointia (Mustonen, Spilling ja Bergström 2017). Kokeilujen avulla voidaan edistää kiertotalouden mukaista innovaatio- ja liiketoimintaa luomalla markkina-avauksia yrityksille vähäisillä taloudellisilla riskeillä. Kokeilussa voidaan testata esimerkiksi yrityksen palvelumallin tai prototyyppivaiheessa olevan tuotteen toimintaedellytyksiä oikeassa käyttöympäristössä (Tuomi ja Herala 2019). Näin voidaan tunnistaa vielä ratkaisun toimimattomat osakohdat ja rajoitteet (Mustonen, Spilling ja Bergström 2017). Tavoitteena on tuottaa tietoa opeista ja haasteista muidenkin kuin suoraan kokeiluun osallistuvien tahojen käyttöön (Nieminen 2019).

Kokeilulla on lupa epäonnistua, sillä kokeilustakin voi oppia (Motiva 2020). Toisaalta, vaikka kokeilu olisikin onnistunut, se ei vielä takaa markkinaehtoista palvelun kannattavuutta tai soveltuvuutta toiseen toimintaympäristöön. Haasteita voi ilmaantua onnistuneessakin kokeilussa ratkaisun skaalautuvuuteen liittyen, vaikka ongelmat olisivatkin pienenemmässä toimintaympäristössä onnistuttu kokeilun aikana ratkaisemaan. Kuitenkin, kun ratkaisu saadaan toimimaan sujuvasti yhtäällä, on tarkoituksenmukaista arvioida saatujen oppien pohjalta ratkaisun siirtymisen ehtoja yhdestä sovelluskohteesta toiseen (Motiva 2020). Kansallisen tason kokeilukulttuurin omaksuminen edellyttääkin, että näitä rajatun toimintaympäristöjen variaatioita siedetään ja että niistä pyritään kehittymään (Antikainen, ym. 2019).

Kokeiluihin on tarkoituksenmukaista sisällyttää ratkaisujen kehittämistä yhdessä sidos- ja kohderyhmien sekä palvelun käyttäjien kanssa, jotta palvelun tai tuotteen kehitystyötä voidaan viedä ketterästi eteenpäin. Tavoitteellinen yhteistyö ja vuorovaikutus on yhteiskehittämisen ytimessä (Espoon kaupunki 2019). Yhteinen kehittämistyö voi liittyä esimerkiksi palvelumallin jalostamiseen, liiketoimintamallin kehittämiseen tai tuotekehitykseenkin. Vaikka kokeiltava palvelu ei olisikaan vielä valmis käyttöönottoon yhden kokeilun jälkeen, niin vähintäänkin kokeiluajalta syntyy uutta ymmärrystä. Saadut kokemukset voivat auttaa yhtäältä yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa ja toisaalta julkista toimijaa luomaan otollisen pohjan ratkaisujen laajemmalle käyttöönotolle. Samalla on pidettävä huolta siitä, että ratkaisut ovat käyttäjien näkökulmasta helppoja omaksua. Tämä kaikki yhdessä parhaimmillaan kiihdyttää kiertotalouden siirtymää kaupungeissa.

Kokemuksia kiertotalouden palvelukokeiluista pääkaupunkiseudun taloyhtiöissä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on ollut lähiaikoina päätoteuttajana kiertotaloushankkeissa, joissa nopeiden kokeilujen mallia on sovellettu käytäntöön. HSY on vastannut Circular Green Blocks ja ”6Aika: CircularHoodFood” -kumppanuushankkeissa toimenpiteistä, joissa on testattu kiertotalouden palveluratkaisujen toimintaedellytyksiä taloyhtiö- ja kortteliympäristössä pääkaupunkiseudulla. Hankittavien kokeilupalveluiden teemat ovat liittyneet molemmissa hankkeissa urbaaniin ruuantuotannon ja kaupunkiviljelyn lisäämiseen tuote palveluna -konseptilla (Halonen, Roitto ja Metsänranta 2022; Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2022). Lisäksi HSY:n kumppanit ovat vastanneet hankkeissa kokeilukokonaisuuksistaan, kuten esinelainaamoiden ja vertaislainaukseen liittyvien jakamistalouden ratkaisujen kokeiluohjelmista (Puomio 2022).

Palveluiden sijoittamisessa pääkaupunkiseudun taloyhtiöihin on käytetty apuna organisaation aikaisempaa yhteistyötä seudun vuokrataloyhtiöiden ja yksityisten taloyhtiöiden yhteenliittymien kanssa. Oleellista on ollut löytää taloyhtiöstä yhteyshenkilö hankkeen ajaksi, kertoa tulevasta toiminnasta ja arvioida millaista osallistumista taloyhtiöltä sekä sen asukkailta odotetaan. Taloyhtiön isännöitsijältä ja huoltoyhtiöltä on tarvittu tukea, jotta kiinteistö ja sen lähiympäristö ovat palvelleet kokeilujen toteuttamista. Keskeistä on ollut kertoa taloyhtiön yhteyshenkilöille ja asukkaille, miksi kokeilutoimintaa tehdään. Tämä on myös kirkastanut palvelun potentiaalisille asiakkaille ja käyttäjille, mikä on kokeilujen tarkoitus pääkaupunkiseudun kaupunkien kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Asukkaiden osallistumista kokeilujen toteutukseen on edistetty molemmissa hankkeissa jo ennen kokeilujen aloittamista (Merjankari ja Keränen 2022; Halonen, Johansson ja Roitto 2022). Toiveet, tarpeet ja ideat on pyritty saamaan jo kokeilujen kilpailutusvaiheeseen mukaan. Lisäksi asukkailla on esimerkiksi ollut mahdollista vaikuttaa kokeiltavien palveluratkaisujen valintaan ja sijoittumiseen. Näin kokeiluilla vastataan asukkaiden oikeisiin tarpeisiin palveluiden loppukäyttäjinä. Palvelun käyttäjän vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan pääty kokeilun valintaan, vaan on hyvä huomioida monikanavaisen asukasviestinnän ja käyttäjäpalautteen tärkeys. Asukkaat ovat oman lähiympäristönsä asiantuntijoita, joten on ensiarvoisen tärkeää, että palvelun loppukäyttäjien ääni kuuluu myös ratkaisujen kehittämisessä ja arvioinnissa. Tämä on etu sekä taloyhtiölle potentiaalisena asiakkaana että yritykselle palveluntarjoajana.

Kokeilut paransivat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia

Yrittäjien kokeiluista saamat hyödyt liittyivät erityisesti liiketoimintamallin jatkokehittämiseen taloyhtiöympäristöön ja uuden mahdollisen asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen. Lisäksi yrittäjät saivat oppeja palvelumallin ja uusien tuotteiden käytännön testauksesta. Kokeilevat yrittäjät kokivat olevan ensinnäkin tärkeää ymmärtää, miten taloyhtiö voi asiakkaana rahoittaa tämänkaltaisen palvelun. Toisekseen yrittäjät kokivat saaneensa oppia siitä, kuinka palvelun käyttöönottoa voidaan tarjouksessa perustella vakuuttavasti.

Yrittäjät kokivat, että kiertotalouden palveluratkaisuja tulisi markkinoida asiakkaalle tarjotun palvelun ja tuotteen edistämiin arvoihin vedoten. Arvoja voivat olla muun muassa asukkaiden uusien taitojen oppiminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen sekä kokemus lähiympäristön omistajuuden vahvistumisesta. Usein palvelun tärkeyttä korostetaan sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden arvoilla, mutta myös asiakkaan hyödyt esimerkiksi asukkaidensa pidentyvinä asumissuhteina ovat varteenotettavia. Näin palvelu voi vaikuttaa myös laajemmin asumiskulttuuriin taloyhtiössä.

Liiketoimintaidean kaupallistamisessa ja tuotteiden kehitystyössä yrittäjät kokivat päässeensä askeleen eteenpäin itse kokeilun sekä etenkin kokeiluun sisältyvien yhteiskehittämisen työpajojen avulla. Mahdollisten sijoittajien kiinnostuksen herättämisen haasteeksi koettiin kiertotalouden liiketoiminnan taloudellisesti suurten voittojen epätodennäköisyys. Kuitenkin yksi kokeilevista yrittäjistä oli saanut kokeilun päätteeksi tuntuvan sijoituksen yritykseensä. Yritys pääsi myös mukaan ohjelmaan, jossa on tarkoituksena kaupallistaa kokeilun tulokset. Näin kokeiluun osallistumisella voi olla yksittäiselle yritykselle huomattavia liiketoimintamahdollisuuksien edistämisen hyötyjä.

Kokeilusta kohti liiketoiminnan vakiinnuttamista

Oli ajallisesti ja alueellisesti rajattu kokeilu sitten epäonnistunut tai onnistunut, on tiedonvaihto kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti ensiarvoisen tärkeää. Tiedon karttuminen taataan aktiivisella ja kohdennetulla tulosviestinnällä, kattavalla dokumentoinnilla ja oppien jakamisella. Näin toteutettujen kokeilujen tulokset hyödyttävät opeillaan myös tulevaa kehittämistä toisaalla. Tiedon avulla palvelukokeilujen toimintaympäristö ja tavoitteet voidaan määritellä niin, että päästään kokeilemaan palveluita sellaisilla puitteilla ja reunaehdoilla, että se hyödyttää sekä alan yrityksiä että julkisia toimijoita askeleissa kohti kiertotalouden palveluratkaisujen vakiinnuttamista.

Toistaiseksi vain muutama prosentti kiertotalouden liikevaihdosta kertyy tuote palveluna -konsepteista tai jakamisalustoista (Ahola, ym. 2020). Edellä mainitut liiketoimintamallit pohjautuvat yleisesti tarpeeksi suureen palvelun käyttäjämäärään. Potentiaalista käyttäjämäärää taas tukee riittävän suuri asukastiheys kohdealueella. Asukastiheyden ollessa tarpeeksi korkea lähipalveluiden toimintaedellytykset paranevat, ja tämän myötä myös palvelujen mahdollisuudet monipuolistuvat (Säynäjoki ja Joensuu 2014). Tästä syystä osa asuinalueista pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa Suomen kaupungeissa ovat osuvia toimintaympäristöjä tämänkaltaisten palveluiden kannattavalle liiketoiminnalle. Lisäksi kiertotalouden periaatteet ja digitalisaatio luovat palvelullistamisen liiketoimintamalleille lähes loputtomasti uusia mahdollisuuksia (ympäristöministeriö ja työ-ja elinkeinoministeriö 2021). Resurssitehokkuuden parantamiseksi ja kehitystyön tukemiseksi on keskeistä tarjota kokeilun mahdollisuuksia kaupungeissa kiertotalouden palvelukokeiluihin.

Kiertotalouden periaatteiden mukaisen liiketoiminnan tukeminen kokeiluin on yksi pääkaupunkiseudun ja Suomen suurempien kaupunkien työkalu tukemassa matkaa kohti kunnianhimoisia ilmasto- ja kiertotaloustavoitteita. Liiketoiminnan vakiinnuttaminen edellyttää kuitenkin merkittäviä toimintatapojen muutoksia useilla eri sektorilla. Avainasemassa on myös kuluttajakäyttäytymisen muutos kohti jakamis- ja kiertotalouden mukaista jokapäiväistä arkielämää. Muutoksen mahdollistamisessa eri tahojen pitkäkestoinen ja vaikuttava yhteistyö sekä kansallisesti ja kansainvälisesti vie kohti yhteistä päämäärää hiilineutraalista kiertotaloudesta.

Lähteet

Ahola, A., Alarotu, M., Antikainen, M., Honkatukia, J., Järnefelt, V., Kapanen, J., Lantto, R., Laurikkala, M, Naumanen, M., Orko, I., Ritschkoff, A., Still, K., Sundqvist-Andberg, H., Tenhunen, A., Wiman, H., Winberg, I. ja Åkerman, M. (2020). Kiertotalouden ekosysteemit. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2020(13), 143.

Annala, M., Kaskinen, T., Lee, S., Leppänen, J., Mattila, K., Neuvonen, A., Nuuttinen, J., Saarikoski, E. ja Tarvainen, A. (heinäkuu 2015). Design for Government -kokeiluilla ihmislähtöistä ohjausta. (Demos Helsinki, Avanto Helsinki ja Aalto-yliopisto) Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://demoshelsinki.fi/fi/julkaisut/design-for-government-kokeiluilla-ihmislahtoista-ohjausta/

Antikainen, R., Kangas, H-L., Alhola, K., Stenvall, J., Leponiemi, U., Pekkola, E., Rannisto, P-H. ja Poskela, J (2019). Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2019(2), 87. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161281/2-2019-KOKSU_raportti_.pdf

Espoon kaupunki. (2019). Yhteiskehittämisen käsikirja. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://6aika.fi/wp-content/uploads/2019/06/Yhteiskehitta%CC%88misen-ka%CC%88sikirja.pdf

Espoon kaupunki. (4. heinäkuu 2022). Ohjelmasuunnitelma: Kestävä Espoo -kehitysohjelma. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://espoo.oncloudos.com/kokous/2022628-7-125188.PDF

Halonen, R., Johansson, J., ja Roitto, M. (2022). Viljely taloyhtiöympäristössä. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta Yhteisöviljelmän ääressä – tavoitteista tuloksiksi: https://julkaisu.hsy.fi/6aika-circularhoodfood.html#cdnmMpG5Ea

Halonen, R., Roitto, M., ja Metsänranta, N. (2022). Urbaaneja ratkaisuja ruoantuotantoon ja ruokajärjestelmän kiertotalouteen - 6Aika: CircularHoodFood -hankkeen tuloksia. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://julkaisu.hsy.fi/6aika-circularhoodfood.html

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. (22. kesäkuu 2022). Taloyhtiöiden asukkaat pääsevät maistelemaan viljelemiään ruokasieniä ja hyötykasveja. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://www.hsy.fi/ymparistotieto/tiedotteet/taloyhtioiden-asukkaat-paasevat-maistelemaan-viljelemiaan-ruokasienia-ja-hyotykasveja-circular-green-blocks/

Kaupunkiympäristön toimiala / Ympäristöpalvelut. (2020). Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön julkaisuja, 2020(10), 21.

Merjankari, J. ja Keränen, P. (2022). Osallistuvin menetelmin kohti tulevaisuuskestävää korttelielämää. 3UAS-konferenssi: Tulevaisuuslukutaito ja innovaatiokyvykkyys bisneksessä – osa 3. Haaga-Helia.

Motiva. (28. tammikuu 2020). Kokeiluista skaalaan - pelikirja. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://www.motiva.fi/ratkaisut/kokeilun_paikka/kokeilutoiminnan_pelikirja

Mustonen, V., Spilling, K. ja Bergström, M. (2017). Cook Book - Nopeiden kokeilujen reseptit. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://drive.google.com/file/d/0BxF0qlDY5bSQYlcxNkdlV3RzYkk/view?resourcekey=0-hDIvb3ZJc6gOALtMHqK1Tg

Nieminen, K. (17. lokakuu 2019). Kokeilukulttuuri Sitra Labin työkaluna. (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra) Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://www.sitra.fi/blogit/kokeilukulttuuri-sitra-labin-tyokaluna/

Puomio, S. (31. lokakuu 2022). Kokeiluhaku auki: tarjoa kestävän arjen ratkaisuja. (Forum Virium Helsinki) Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://forumvirium.fi/kokeiluhaku-auki-tarjoa-kestavan-arjen-ratkaisuja/

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. (3. lokakuu 2019). Yrityksen pelistrategiassa ovat uudet kiertotalouden liiketoimintamallit. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/yrityksen-pelistrategiassa-uudet-kiertotalouden-liiketoimintamallit/

Säynäjoki, A. (toim.) ja Joensuu, T. (toim.). (2014). Tulevaisuuden elinvoimaiset lähiöt. Helsinki: Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto.

Tuomi, J., ja Herala, R. (2019). Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategian arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja, 2019(E 222), 57. Noudettu osoitteesta https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Uudenmaan_alykkaan_erikoistumisen_strategian_arviointi.pdf

Vantaan kaupunki. (28. helmikuu 2022). Vantaan resurssiviisauden tiekartta. Haettu 22. joulukuu 2022 osoitteesta https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Resurssiviisauden%20tiekartta_0.pdf

Ympäristöministeriö ja työ-ja elinkeinoministeriö. (2021). Uusi suunta - Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja, 2021(1), 113.