Seudullinen työpaikkaprojektio ennakoi työpaikkojen määrän kehitystä
Tulevaisuuden ennakoimiseen liittyy aina valtavasti epävarmuuksia, ja talouden suhdanteet heiluttelevat työpaikkamäärien kehityskäyriä vielä kiihkeämmin kuin väestökehityksen käyriä. Silti kuntien ja kuntayhtymien suunnittelu tarvitsee ennakoivaa tietoa niin väestön kuin työpaikkojen määrän kehittymisestä, ja siksi suoraviivainen tuotanto- ja työllisyysennakointi on tarpeellista. HSY:n yhteistyössä muiden seutuorganisaatioiden (HSL ja Uudenmaan liitto) sekä kaupunkien kanssa koordinoima työpaikkaprojektio onkin nimensä mukaisesti projektio ei ennuste, eikä siinä huomioida suhdannevaihteluita. Se on suoraviivainen kehityssuunnan ennakointi, joka perustuu menneeseen kehitykseen.
Väestöennusteita tehdään Helsingin seudulla säännöllisesti yhtenäistetyllä menetelmällä, mutta työpaikkojen ”ennustaminen” on vakiintumattomampaa, vaikka sitäkin on seudulla tehty jo vuodesta 2012 asti. Vuonna 2018 tehtiin ensimmäinen seudullisten organisaatioiden ja seudun kaupunkien ja kuntien asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä koordinoitu versio. Työpaikkakehitykseltään poikkeuksellisten koronavuosien jälkeen on nyt tehty päivitetty versio työpaikkaprojektiosta Seppo Laakson KaupunkitutkimusTA Oy:n aikanaan kehittämän projektiomallin avulla. Uusi työpaikkaprojektio on laskettu vuoteen 2040 asti. Keväällä 2024 päivitetyn projektion tiedot ovat tarkasteltavissa visualisoituna HSY:n työpaikkanäkymässä. Projektion ja sen pohjana olevan aikasarjan datan voi ladata käyttöön Aluesarjat-palvelusta (linkki sivupalkissa).
Projektiomallissa suuremman alueen eli tässä tapauksessa koko Uudenmaan ennustettu työpaikkamäärä kohdennetaan kuntiin ja kuntaryhmiin ja toimialoittain perustuen aiempaan kehitykseen alueilla ja toimialoilla. Myös väestönkehitys ja väestöennuste vaikuttavat ennakoituun työpaikkamäärään, koska moni toimiala on riippuvainen väestönkehityksestä alueella. Tässä versiossa Uudenmaan työpaikkojen raamiennusteen laati Juha Honkatukia (Merit Economics). Väestöennusteena käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Seudun suurten kaupunkien omat väestöennusteet olisivat tarkempia lähtöaineistoja, mutta niitä ei ollut käytettävissä kuntatasoisina kuin pääkaupunkiseudun kunnista.
Projektion laskemisen tietopohjaksi on muodostettu myös ainutlaatuinen, vuodesta 1980 alkava aikasarja-aineisto työpaikkojen kehityksestä, jossa toimialojen ja aluejakojen muutokset on huomioitu. Aina projektion päivittämisen yhteydessä aikasarja päivitetään uusimmilla työssäkäyntitilaston tiedoilla. Aikasarja kattaa tällä hetkellä vuodet 1980–2022.
Projektio on laskettu koko Uudenmaan alueelle, Helsingin seudulle kaikille 14 kunnalle ja muulla Uudellamaalla seuduittain (Raaseporin, Lohjan, Loviisan ja Porvoon seudut). Projektiossa on kaksi eri versiota: perusskenaario ja nopean kasvun skenaario. Toimialaluokkia mallissa on kahdeksan (TOL-luokat):
- Alkutuotanto (01–03)
- Teollisuus (05–39)
- Rakentaminen (41–43)
- Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (45–47, 55–56)
- Kuljetus (49–53)
- Liike-elämän palvelut, informaatioalat ja rahoitus (58–82)
- Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut (84–88)
- Muut palvelut (90–98)
Helsingin seudun työpaikkamäärä kasvaa jatkossakin
Helsingin seudulla on nyt noin 800 000 työpaikkaa eli alueella työssäkäyvää. Toki se, tehdäänkö työtä siellä mihin työpaikka tilastoissa kirjautuu, onkin jo monimutkaisempi kysymys. Työpaikkaprojektion perusskenaariossa työpaikkoja olisi vuonna 2040 noin 911 000 ja nopean kasvun skenaariossa melkein 980 000 ja koko Uudellamaalla jo yli miljoona. Vuodesta 1980 työpaikkojen määrä on kasvanut viimeisimpään tilastovuoteen (2022) yli 300 000:lla eli 64 prosenttia. Kasvua on tullut kaikkialle, mutta erityisen nopeaa kasvu on ollut Vantaalla ja Espoossa, jotka ovat lähes kolminkertaistaneet työpaikkamääränsä vuoteen 1980 verrattuna.
Suurimmat notkahdukset kasvussa ovat olleet 1990-luvun lama, 2008 vuoden finanssikriisi ja 2020 koronaviruspandemia. Lamavuodet hyydyttivät työpaikkakasvun vuosiksi, mutta myöhemmistä notkahduksista on palattu kasvu-uralle pikaisesti heti shokkia seuraavana vuonna. Toki erilaiset kriisit ovat kohdelleet eri alueita hieman eri tavoin. Esimerkiksi lentoliikenteen pysähtyminen globaalin pandemian takia teki erityisen suuren loven Vantaan lentokentästä riippuvaan työpaikkasektoriin.
Kuva 1: Työpaikkaprojektion eri skenaariot PKS-kaupungeille ja KUUMA-kunnille (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti)
Työpaikkojen kasvua rajoittaa myös kasvavilla seuduilla, kuten Uudellamaalla ja Helsingin seudulla, tulevaisuudessa paljon työllisten lukumäärän kääntyminen laskuun koko Suomessa. Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku vähentävät työllisten määrää. Toisaalta demografiset muutokset lisäävät SOTE-alan työvoimatarvetta, mikä saattaa rajoittaa työllisyyden kasvua muilla aloilla. SOTE-sektorin palvelutarpeen kasvu ajoittuu etenkin 2020-luvulle, jolloin vanhusväestön osuus kasvaa erityisen nopeasti. Uudellamaalla talouden ja työllisyyden kasvun edellytykset ovat kuitenkin muuta maata parempia, koska väestö on nuorempaa ja työpaikat painottuvat palvelutoimialoille, joissa myös tuottavuuden kasvu on ollut nopeaa.
Kasvu tulee palvelusektorilta
Suurinta kasvu tulee projektion mukaan olemaan toimialaluokissa liike-elämän palvelut, informaatioalat ja rahoitus sekä julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut.
Liike-elämän palveluihin kuuluu suuri joukko hyvin erilaisia toimialoja kuten erilaiset asiantuntija-, konsultointi- ja ohjelmointipalvelut, vakuutukset ja rahoitus, kiinteistöala, tutkimus- ja kehittäminen sekä tukipalvelutoiminnot kuten voimakkaasti kasvanut työvoiman vuokraus. Nykyinen tilastointitapa, jossa työvoiman vuokraus on oma toimialansa, onkin kasvattanut tätä luokkaa esim. rakentamisen ja ravitsemispalveluiden kustannuksella, koska vuokratyövoiman käyttö on kyseisillä aloilla yleistynyt.
Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut -luokka taas pitää sisällään hallinnon, poliisin, maanpuolustuksen, koulutuksen ja SOTE-toimialat. Koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalveluiden puolella toimialaan sisältyvät niin julkinen kuin yksityinen puoli. Sektorijakoa julkiseen ja yksityiseen ei projektiossa muutenkaan erotella, vaan työpaikat ajatellaan kokonaisuutena, jossa jaottelu tehdään vain toimialojen ja alueiden suhteen.
Kasvussa ovat projektion mukaan myös luokat teollisuus ja muut palvelut. Teollisuus pitää tässä karkeassa jaossa sisällään myös sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon sekä vesi- ja jätehuollon sekä muita ympäristönkunnostuspalveluita. Muissa palveluissa ovat taide, viihde, virkistys ja urheilu sekä järjestöjen ja kotitalouksille tuotettavien palveluiden työpaikat (esim. kampaamot, pesulat ja lemmikkipalvelut yms.). Muiden palveluiden luokan työpaikkamäärän kasvu onkin osittain hyvin riippuvaista väestönkasvusta, koska työllisyyttä luokkaan luovat nimenomaan lähipalvelut kullakin alueella asuville ihmisille.
Nykyisellä tasollaan arvioidaan säilyvän toimialaluokkien kuljetus ja alkutuotanto työpaikkamäärän. Nopeamman kasvun skenaariossa kuljetuksen työpaikkojen määrä kasvaa jonkin verran.
Laskusuuntaa ennakoidaan luokille kauppa, majoitus- ja ravitsemisala ja rakentaminen. Niiden alenemaa voi osittain selittää myös alan työpaikkojen vuokratyövoiman ja muilta alueilta tulevien keikkatyöläisten suuri osuus. Esimerkiksi rakentamisessa monet Helsingin seudulla fyysisesti työskentelevät ovat joko vuokratyövoimaa tai muualta Suomesta tai ulkomailta tulevan yrityksen palveluksessa, eivätkä näin tilastoidu työpaikkoina Helsingin seudulle. Myös verkkokaupan kasvun vaikutukset alan työllisyyteen ovat iso kysymysmerkki. Nykyisessä tilastojaottelussa verkkokaupan kasvun aikaansaamat työpaikat voivat sijoittua jollekin muulle sektorille esimerkiksi kuljetukseen.
Tulevaisuus tuo muutoksia myös työpaikkatilastointiin. Kansainvälinen toimialaluokitus TOL 2008 on tulossa tiensä päähän ja uusi luokitus on valmistumassa vuonna 2024. Tilastokeskuksen yhdessä muiden eurooppalaisten tilastoviranomaisten kanssa valmistelema uusi toimialaluokitus tulee käyttöön vaiheittain seuraavien vuosien aikana. Tämän uudistuksen jälkeen myös työpaikkaprojektion toimialojen jaottelua on varmasti syytä tarkastella uudelleen. Suunnitelmissa on päivittää työpaikkaprojektio noin 3-4 vuoden välein tarpeen mukaan. Päivittämistä koordinoidaan seudullisena yhteistyönä.