Tuoreen kyselytutkimuksemme* mukaan pääkaupunkiseudun asukkaista lähes kolmasosa (28 %) ei palauta tarpeettomia tai vanhentuneita lääkkeitä apteekkiin. Mitä he sitten tekevät näille lääkkeille? Tapoja on monia, ja osa tavoista on myös kytköksissä vastaajan ikään ja sukupuoleen. Erityisesti nuoremman ikäryhmän (16–30-vuotiaat) keskuudessa lääkejätteiden vääränlainen hävittäminen on kyselyn mukaan yleisempää kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
Ehkä joistakin elokuvista tuttu pillereiden kaataminen vessanpönttöön on vaikuttanut sen verran, että tämä tapa korostuu etenkin nuorten keskuudessa. Viemäri ei kuitenkaan ole musta aukko, jonne asiat häviävät, vaan osa lääkeaineista päätyy jäteveden puhdistuksesta huolimatta edelleen Itämerta rasittamaan. Kaikista vastaajista kaksi prosenttia pitää lääkkeiden huuhtelua viemäriin ensisijaisena toimintatapanaan. Vastaajista viisi prosenttia kertoo, että lääkkeiden huuhtelu viemäriin kuuluu heidän toimintatapoihinsa ensimmäisenä, toisena tai kolmantena vaihtoehtona.
Myös sekajäteroskapussin voi helposti kokea mustaksi aukoksi, minne laitettu tarpeeton tavara katoaa. Roskikseen vanhoja ja tarpeettomia lääkkeitä ainakin välillä heittää noin viidesosa vastaajista. Sekajäte on lääkejätteiden ensisijainen hävityspaikka jopa yhdeksälle prosentille vastaajista.
Lääkejätteen keräys on järjestetty apteekkien kanssa yhteistyössä, jotta lääkkeet eivät joudu vääriin käsiin tai vääränlaiseen hävitykseen. Apteekeissa vastaanotto voi tapahtua valvotusti. Kodin sekajätteet päätyvät pääkaupunkiseudulla jätevoimalaan, eikä sitä ole tarkoitettu vaarallisen jätteen, kuten lääkejätteiden, hävittämiseen. Apteekkien kautta kerätty lääkejäte toimitetaan käsittelyyn sellaisiin laitoksiin, joissa sen hävittäminen voidaan tehdä turvallisesti.
Vastaajista kymmenesosan ensisijainen toimintatapa on säilöä vanhoja ja tarpeettomia lääkeitä kotonaan. Noin kolmannes kertoi tekevänsä niin ensimmäisenä, toisena tai kolmantena vaihtoehtonaan. Tämä on toki parempi vaihtoehto kuin kaataa lääkkeet viemäriin tai heittää ne sekajätteeseen. Lääkejätteet on kuitenkin helppo viedä apteekin keräykseen vaikka kauppareissulla, jotta ne eivät päädy kotona esimerkiksi lasten tai lemmikkien ulottuville, ja samalla myös kodin säilytystilaa vapautuu.
Tutkimuksen mukaan etenkin miehet (10 %) ja nuoret (13 %) tapaavat viedä lääkkeitä ensisijaisesti vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoihin. Osassa maata tämä onkin mahdollista ja sallittua, mutta pääkaupunkiseudulla näin ei kuulu tehdä, koska kaikki pisteet eivät ole valvottuja.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että naiset vievät lääkejätteet apteekkiin selvästi miehiä ahkerammin. Mitä vanhempaan ikäryhmään mennään, sitä paremmin oikeat käyttäytymistavat ovat hallussa. Kyselyn vanhin ikäryhmä (50–65-vuotiaat) toimitti lääkejätteet apteekkiin kaksi kertaa nuorinta ikäryhmää yleisemmin.
Kyselyn mukaan erityisesti nuorilla lääkkeiden vääränlaisen hävittämisen taustalla on tietämättömyyttä sekä viitsimättömyyttä. Kun ei tiedetä, miten lääkejäte tulisi hävittää, se heitetään sekajätteeseen tai viemäriin. Toisaalta lääkkeiden apteekkiin toimittaminen koetaan työlääksi. Toki lääkkeiden vieminen apteekkiin vaatii hieman viitseliäisyyttä, mutta kynnys lienee helpompi ylittää, kun tietoa keräyksestä ja väärien tapojen vaikutuksista on riittävästi.
Tämä teksti on osa Lääkkeetön Itämeri -kampanjaa ja sen on kirjoittanut HSY:n ympäristöasiantuntijat Elina Tanner ja Maarit Kiviranta.
*Kysely oli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) toteuttama ”Vesitietoisuuden kartoitus” -kysely. Siinä kartoitettiin asukkaiden tietämystasoa jätevedenpuhdistamolle päätyvistä haitallisista aineista, sekä asukkaiden käyttäytymistä aiheeseen liittyen. Suurin osa yhdyskuntajätevesien puhdistamoille päätyvistä haitallisista aineista on peräisin tavallisista kotitalouksista. Kyselyssä kysyttiin kahta lääkkeiden palauttamiseen ja hävittämiseen liittyvää kysymystä. Vuodenvaihteessa 2021–2022 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1002 16–65-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa henkilöä.
Blogitekstissä on käsitelty kyselyn kysymystä ”Miten toimit useimmiten tarpeettomien tai vanhentuneiden lääkkeiden kanssa?”. Toimintatapoja kysyttiin toiminnan yleisyysjärjestyksessä, niitä sai valita yhdestä kolmeen ja numeroida ne yleisyysjärjestykseen. Vaihtoehdot olivat: