Vesihuoltoverkoston ylläpito ja kehittäminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja suuria investointeja

HSY tekee vesihuollon investointiohjelman aina kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Ennen kuin ohjelma on valmis, HSY:n jokainen jäsenkunta ja HSY itse ovat tehneet omat kehittämis- ja tarvesuunnitelmansa. Yhteisissä kokouksissa suunnitelmat kootaan yhteen ja hankkeet priorisoidaan. Lopulta katsotaan, miten hankkeet rahoitetaan ja aikataulutetaan.

HSY:n vastuulla on sekä ylläpitää jo olemassa olevaa vesihuolto-omaisuutta että suunnitella ja rakentaa uutta verkostoa ja laitoksia yhteiskunnan kehittymisen ja vesihuollon tarpeiden mukaan. Kuntayhtymän periaatteita noudattaen taustalla on monimuotoinen yhteistyö niiden jäsenkaupunkien kanssa, joiden vesihuollon ja huleveden viemäröinnin palveluista HSY vastaa. Jäsenkaupungit ovat Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. HSY:n vesihuollon toiminta-alue päivitetään vuosittain. Mainittujen jäsenkuntien lisäksi HSY tekee sopimuksiin perustuvaa vesihuoltoyhteistyötä eräiden naapurikuntiensa kuten Kirkkonummen, Keravan, Järvenpään, Tuusulan ja Sipoon kanssa.

Investointitarpeita syntyy esimerkiksi

• väestönkasvusta ja täydennysrakentamisesta (vesihuollon kapasiteetin lisäys)
• uusista kaavoitettavista alueista (uuden vesihuoltoverkoston rakentaminen)
• olemassa olevan vesihuolto-omaisuuden ikääntymisestä (saneeraus)
• muun kunnallistekniikan ikääntymisestä (esim. katujen saneerauksen yhteydessä on yleensä kannattavaa saneerata myös vesihuolto samassa yhteydessä)
• maankäytön muuttumisesta (johtosiirrot esimerkiksi jäsenkuntien raidehankkeisiin liittyen)

Olennaista kestävässä palveluntuotannossa on investointitarpeiden tunnistaminen riittävän varhaisessa vaiheessa. HSY:llä on 10 vuoden vesihuollon investointiohjelma, joka päivitetään kahden vuoden välein.

Investointiohjelma kokoaa yhteen jäsenkaupunkien ja HSY:n tarpeet

Vesihuollon investointiohjelma perustuu HSY:n jäsenkuntien yhteiseen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Kehittämissuunnitelman laadinnasta vastaa työryhmä, jossa ovat mukana kunkin kaupungin sekä HSY:n edustajat. Kaupunkien edustajina toimivat kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimistyöryhmien puheenjohtajat.

Kunkin jäsenkaupungin oman vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisessa lähtötietoina on käytetty

• kaavoitussuunnitelmia
• rakentamisennusteita
• tietoja sekä ennusteita väestöstä ja väestön jakautumisesta
• ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisen valvontatietoja
• alueiden vedenkulutustietoja
• ympäristön- ja terveydensuojeluun liittyviä tietoja.

HSY:n vesihuollon kehittämis- ja tarvesuunnitelmat kattavat

• puhtaan veden, jäteveden ja huleveden verkostot
• vesitornit
• vedenpuhdistuslaitokset ja paineenkorotuspumppaamot
• jätevedenpuhdistamot ja jätevesipumppaamot
• Silvolan tekojärven, minne Päijänteestä tuleva vesi välivarastoidaan ja mistä se johdetaan vedenpuhdistamoille.

Kun vesihuollon 10 vuoden investointiohjelma on valmis, HSY alkaa toteuttaa sitä. Investoinnit suunnitellaan aina kolmen vuoden toimintajaksoille toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti.

Vesihuollon investoinnit vuonna 2020 olivat yli 200 miljoonaa euroa

Suunnittelukaudella 2019–2028 merkittävimpiä investointikohteita ovat

• verkostojen laajentaminen uusille kaavoitetuille alueille
• Blominmäen jätevedenpuhdistamo (käyttöönotto 2022)
• Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kapasiteetin nosto
• verkostosaneeraukset.

HSY:n investointikustannukset ovat olleet poikkeuksellisen suuret viime vuosina Espooseen valmistuvan Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon takia. Valmistuttuaan vuonna 2022 jätevedenpuhdistamo käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta sekä Länsi-Vantaalta. Puhdistamon liittymien rakentaminen alkoi vuoden 2014 lopulla ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 511 miljoonaa euroa.

Vesihuollon kokonaisinvestoinnit vuonna 2020 olivat yli 200 miljoonaa euroa. Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistuttua summa laskee jonkin verran, mutta jäsenkuntien korkeana säilyvä investointitaso sekä ikääntyvät vesihuollon verkostot vaativat kuitenkin investointitason pitämisen varsin korkeana myös lähivuosina. Tämä on haastavaa HSY:n kestävän rahoituksen ja talouden kannalta.