Miksi proteiinia ei kannata syödä liikaa?

Suomalaiset syövät tarpeeksi tai jopa liikaa proteiinia. Jos energian saanti on suurempaa kuin kulutus, niin liika proteiini varastoituu kehoon rasvana. Suositeltavan määrän proteiinia saa aivan tavallisesta lautasmallin mukaisesta monipuolisesta ruokavaliosta.

Syömme liikaa proteiinia 

Proteiinia saa tarpeeksi, jos syö lautasmallin mukaisesti. Proteiinipatukoita tai jauheita ei silloin tarvitse. Suomalaiset aikuiset saavat keskimäärin riittävästi määrän proteiinia, useimmat meistä jopa enemmän kuin tarvittavan määrän, kertoo FinRavinto 2017-tutkimus. Suomessa proteiinien puutetta esiintyy lähinnä pitkäaikaissairailla ja huonosti syövillä vanhuksilla.  

Mielikuvissa proteiini yhdistetään urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan. HSY:n pääkaupunkiseutulaisille teettämässä kyselyssä (2021–22) selvisi, että proteiinimyytit elävät tiukassa. Kyselyn mukaan pääkaupunkiseudun asukkaille on epäselvää, kuinka paljon proteiinia on riittävä määrä. Naisista noin neljäsosa (23 %) ja miehistä joka kymmenes arvioi saavansa liian vähän proteiinia. Sopivan proteiinintarpeen osasi arvioida reilu kolmannes (38 %).  Pääkaupunkiseudun asukkaista vajaa viidennes (17 %)  luulee, että ylimääräinen proteiini varastoituu ja muuttuu kehossa lihakseksi.

Jos energian saanti on suurempaa kuin kulutus, niin liika proteiini varastoituu kehoon rasvana, siinä missä muutkin energianlähteet. Proteiinimolekyylin sisältämä ylimääräinen typpi poistuu pääosin virtsan mukana jätevesiin. Ylimääräinen proteiini ei siis muutu lihaskudokseksi. 

Oikea määrä proteiinia päivässä on reilu gramma per painokilo

Proteiinia suositellaan saatavaksi 10–20 prosenttia päivän energiansaannista. 

Painokiloa kohti proteiinin saantisuositus on 1,1–1,3 grammaa ja esim. 60 kiloa painavan ihmisen proteiinintarve päivässä on noin 70 g. Runsas liikunta ja ikääntyminen lisäävät proteiinin tarvetta. Yli 65-vuotiaille proteiinin saantisuositus on 1,2 - 1,4 g/kg/vrk.  

Saantisuositukset on hyvä tietää, mutta terveen ihmisen ei tarvitse laskea grammoja ravintoaineiden saannissa - riittää kun syö monipuolisesti lautasmallin mukaan. Lue lisää proteiinin tarpeesta, saantisuosituksista ja lähteistä.

Liika proteiini ei ole terveellistä 

Elimistömme ei kykene varastoimaan ylimääräistä proteiinia. Aineenvaihdunta hyödyntää proteiinin hiiltä sisältävät osat hiilihydraattien eli sokereiden muodostamiseen. Mikäli proteiinia syö liikaa, varastoituu ylimääräinen sokeri rasvana. Liika proteiininsaanti voikin olla osatekijänä painonnousussa.  

Proteiinin loppuosa, jota emme pysty hyödyntämään, on typpeä. Typpi on sellaisenaan elimistölle haitallista, joten kehomme poistaa sen virtsan mukana. Jos ruokavalioon kuuluu erityisen paljon proteiinia, on huolehdittava runsaasta nesteytyksestä, jotta suuret typpimäärät pääsevät poistumaan elimistöstä. Ilman riittävää nesteytystä munuaiset ovat vaarassa vaurioitua. 

Haitallisinta typpikuorma on kuitenkin ympäristöllemme, erityisesti rehevöitymiselle herkälle Itämerelle. 

Urheilun harrastaminen kasvattaa hieman proteiinin tarvetta 

Normaali arkiliikunta ja kevyt kuntoilu eivät lisää proteiinin tarvetta merkittävästi. Aktiivikuntoilijat ja urheilijat tarvitsevat typpitasapainon säilyttämiseksi hieman enemmän proteiinia kuin muut. Urheilijoiden proteiinintarpeen tyydyttäminen onnistuu yleensä ilman proteiinilisiä tavallista suurempien ruoka-annosten ansiosta, sillä ruoan määrää lisäämällä proteiininsaantikin kasvaa. Aktiivisimmatkin kuntoilijat pärjäävät normaalilla, terveellisellä ruoalla ilman proteiinilisiä.