Hulevesien hallinta kiinteistöllä
Kiinteistön omistaja tai haltija on vastuussa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta.
Kiinteistön omistaja tai haltija on vastuussa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta.
Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa tontilla muodostuvien hulevesien hallinnasta. Ensisijaisesti tulisi estää huleveden muodostumista joko imeyttämällä hulevettä maaperään, tai huolehtimalla, että tontilla on vettä haihduttavaa kasvillisuutta.
Hulevesi voi olla pihaan monimuotoisuutta tuova elementti. Huleveden määrää voi vähentää esimerkiksi viherkaton tai sadepuutarhan avulla, tai keräämällä sadevettä tynnyreihin ja hyödyntämällä sitä kasteluun.
Hulevettä voi myös viivyttää eli varastoida ja myöhemmin vähitellen vapauttaa esimerkiksi painanteissa tai altaissa, tai maan alle sijoitettavissa säiliöissä kuten hulevesikaseteissa. Kaupunki voi myös päättää, että hulevettä on viivytettävä tontilla tai alueella. Järjestelyt on toteutettava siten, että niistä ei aiheudu tulvan vaaraa tai muuta haittaa.
Hulevesi, jota ei voi hyödyntää pihassa, viivyttää tai imeyttää, tulee johtaa hallitusti HSY:n hulevesiviemäriin tai kunnan hulevesijärjestelmään.
Huleveden viemäröintialueella sijaitsevat kiinteistöt on liitettävä hulevesiviemäriverkostoon, vaikka osa hulevedestä imeytettäisiin tontilla tai johdettaisiin esimerkiksi avo-ojaan. Kiinteistön omat hulevesiratkaisut ovat yleensä mitoitettuja tavanomaisille sateille. Rankkasateiden aikana ne eivät välttämättä riitä kiinteistön hulevesien käsittelyyn, jolloin alueen hulevesiviemäriverkosto auttaa hulevesien poisjohtamisessa ja alueen kuivatuksessa.
Hulevettä ei saa johtaa toisen tontille eikä kadulle. Hulevedestä tai sen johtamisjärjestelyistä ei saa olla haittaa naapureille.
On tärkeää, että myös asuintonteilla imeytetään ja viivytetään hulevettä. Näin vähennetään hulevesiviemäriverkoston tulvimista. Kun hulevesi johdetaan nopeasti pois tonteilta ja kaduilta, se ei aiheuta haittaa syntypaikallaan, mutta voi aiheuttaa tulvimista muualla valuma-alueella. Siksi imeyttäminen ja viivyttäminen tonteilla mahdollisuuksien mukaan estää ongelmia myös toisaalla.
Uuden rakennuksen tontin kuivatus tulee suunnitella rakennussuunnittelun yhteydessä. Vesien hallinnan suunnitteluun tarvitaan asiantuntijaa. Suunnitteluun saa ohjeistusta oman kaupungin rakennusvalvonnasta.
Olemassa olevaa rakennusta tai sen piha-aluetta remontoitaessa kannattaa remontin yhteydessä tarkistaa kiinteistön hulevesien johtamisjärjestelyt. Tarvittaessa järjestelyjä muutetaan niin, että hulevedet ohjautuvat hulevesiviemäriin tai talon läheisyydessä olevaan ojaan. Erityisen tärkeää on tehdä muutokset silloin, jos hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin. Huleveden johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty vesihuoltolaissa.
Kiinteistön hulevesijärjestelmä tulee pitää kunnossa. Rännit ja sadevesikourut on hyvä pitää puhtaina ja ehjinä, sadevesikaivoista kannattaa puhdistaa hiekoitushiekka ja lehdet sekä pitää ojat avoimina ja roskattomina. Myös salaojien kunto on syytä tarkastaa silloin tällöin, etteivät ne pääse tukkeutumaan tai rikkoutumaan esimerkiksi puiden juurista.
Hulevesi voi olla pihan monimuotoisuutta lisäävä elementti. Hulevettä voi esimerkiksi käyttää pihassa vesiaiheissa, kuten altaissa, tai sitä voi hyödyntää kasvien kasteluun.
Tontilla kannattaa olla paljon kasvillisuutta ja vettä läpäiseviä materiaaleja, kuten nurmea, soraa tai reikälaattoja. Tällöin muodostuvan huleveden määrä vähenee ja sen virtaus hidastuu. Runsas kasvillisuus ja puut sekä sitovat että haihduttavat vettä.
Pihassa voi olla kasvillisuuden peittämiä painanteita tai pieniä altaita, joihin vesi ohjataan. Kasvillisuus sitoo ravinteita vesistä, ja maaperän ominaisuuksista riippuen vesi voi painanteissa ja altaissa myös imeytyä maahan. Painanteet hidastavat huleveden virtausta.
Viherkatot viivyttävät katolle satavia ja sulavia vesiä. Viherkatto imeyttää, suodattaa, haihduttaa ja käsittelee vettä kasvillisuuden avulla.
Huleveden hallintaan on olemassa monia luonnonmukaisia ja myös teknisiä ratkaisuja. Monet yritykset tarjoavat palveluja ja ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin.
Vettä läpäisemättömiä pintoja ovat esimerkiksi asfaltti ja kattomateriaalit. Kun vettä läpäisemättömiä pintoja on paljon, vähentyy veden imeytyminen maaperään sekä haihtuminen kasvillisuuden kautta.
Mitä enemmän alueella on vettä läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy. Hulevettä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina.
Rakennetussa kaupunkiympäristössä vettä läpäisemättömiä pintoja on enemmän kuin esimerkiksi pientaloalueilla tai puistoissa. Kaupunkien tiivistyminen lisää läpäisemättömien pintojen osuutta entisestään. Vettä haihduttavia puita ja muuta kasvillisuutta on tiiviissä kaupunkiympäristössä myös usein vähemmän. Siksi huleveden määrä ja virtaama ovat suurempia kaupungeissa kuin luonnontilaisemmilla alueilla.
Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sademääriä ja rankkasateita. Samaan aikaan tapahtuva luonnontilaisten alueiden rakentaminen, kaupunkien täydennysrakentaminen tai muutoin vettä pidättävien maakerrosten ja kasvillisuuden väheneminen kasvattavat hulevesien määrää ja virtaamia. Tämän seurauksena hulevesijärjestelmien välityskyky ylittyy jatkossa entistä useammin ja hulevesitulvat lisääntyvät kaupungeissa.
Kuva näyttää, miten läpäisemätön pinta vaikuttaa huleveden muodostumiseen ja veden imeytymiseen maaperään.
a) Vettä haihtuu kasvillisuuden kautta.
b) Luonnossa pintavalunta on vähäisempää, rakennetussa ympäristössä muodostuu hulevettä.
c) Vettä imeytyy maaperään.
Valuma-alue on maa-alue, jolta hulevesi virtaa uomaan tai vesistöön. Mitä suurempi osa valuma-alueen pinnasta on rakennettua ja vettä läpäisemätöntä, sitä enemmän ja nopeammin muodostuu hulevettä. Tällöin esimerkiksi kovan rankkasateen seurauksena oja, johon valuma-alueen hulevedet johdetaan, voi tulvia runsaasti.
a) Kun vesi imeytyy maaperään, hulevesi pysyy hallinnassa ympäristössä.
b) Kun hulevesi ohjataan nopeasti pois rakennetussa ympäristössä, voi syntyä tulvia muualla ympäristössä.
Hulevesiviemäriverkostoon johdettu hulevesi päätyy useimmiten käsittelemättömänä luontoon. Siksi on tärkeää, että hulevesiviemäriverkostoon johdetaan vain puhtaita hulevesiä. Myrkyllisiä tai haitallisia aineita, kuten erilaisia pesuaineita ja jätteitä, ei saa päästää hulevesiviemäriin.
Esimerkiksi ajoneuvon pesemisessä käytettävää pesuvettä ja sen käsittelyä säätelevät kaupunkien ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksissä voi olla määrätty, että tontilla ajoneuvoa pestäessä syntyvää jätevettä ei saa johtaa puhdistamattomana hulevesiviemäriin. Pelkällä vedellä ilman pesuaineita satunnaisesti pestäessä pesuvedet voi imeyttää omalle tontille.
Roskia, kuten tupakantumppeja, ei saa heittää hulevesikaivoihin. Myös rakennustyömaiden siisteydestä ja vesien hallinnasta on pidettävä huolta, ettei aiheuteta haittaa lähivesistöille ja ympäristölle.