Sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pääkaupunkiseudulla. Hellejaksot ovat yleistyneet ja talvien lumipeitteinen aika on vähentynyt. Tulvien arvellaan lisääntyvän merenpinnan noustessa ja sateisuuden lisääntyessä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan keinoja ja tapoja, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vähentää yhteiskunnan ja ympäristön haavoittuvuutta niille. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa muutoksia sään ääri-ilmiöiden esiintymisessä sekä muuttaa olosuhteita suoraan ja välillisesti pidemmällä aikavälillä. Sopeutumistoimilla vähennetään näistä muutoksista aiheutuvia vahinkoja ja edistetään ihmisten, yhteiskunnan toimintojen ja ympäristön toimintakykyä.

Sopeutumisen suunnittelu alkaa ilmastoriskien tunnistamisesta ja haavoittuvuuksien arvioinnista. Pääkaupunkiseudulle on laadittu vuonna 2023 katsaus, johon on koottu tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin kuudennessa arviointiraportissa käytettyihin ilmastomalleihin perustuen. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää kaikkien kaupunkien toimialojen yhteistyötä. Muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset on huomioitava niin kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Viherrakenteella on tärkeä merkitys yhdyskuntien ilmastokestävyydessä: ne auttavat hulevesien hallinnassa ja hellesuojelussa.

Sopeutumisen ohjaus ja seuranta pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulle laadittiin yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia vuonna 2012 ja siinä määriteltiin toimenpidelinjaukset vuosille 2012–2020. Toimenpidelinjausten tavoitteena oli edistää kaupunkiseudun sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja vähentää haavoittuvuutta sään ääri-ilmiöille. Sopeutumisstrategia keskittyi erityisesti rakennetun ja kaupunkiympäristön sopeutumisen edistämiseen. 

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian visiona oli ilmastonkestävä kaupunki – tulevaisuus rakennetaan nyt. Strategiassa sovittiin pääkaupunkiseudulle seuraavat sopeutumisen lähtökohdat ja linjaukset, jotka kuvaavat edelleen hyvin kaupunkien tahtotilaa sopeutumisen suunnittelussa:

• Ilmastonmuutoksen hillintä on seudulla ensisijaista. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen ovat myös välttämättömiä. Hillinnän ja sopeutumisen toimet tulee sovittaa yhteen.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittämisessä.
• Pääkaupunkiseutu on edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
• Julkinen sektori on aloitteellinen sidosryhmien yhteistyön rakentamisessa ja organisaatioiden yhteisen ilmasto-osaamisen vahvistamisessa.
• Kaupungit ja kuntayhtymät jakavat tietoa ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä.
• Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat toiminnalliset riskit otetaan huomioon kaupunkien varautumisstrategioissa.
• Julkinen sektori edistää sopeutumiseen liittyvää tutkimusta tietopohjan täydentämiseksi.

Strategiakauden päätyttyä sopeutumisen strategiasta tehtiin keväällä 2021 arviointi, jossa keskityttiin strategian vaikuttavuuteen kaupunkiseudun sopeutumisen edistämisessä. Arviointiraportissa todetaan, ettei strategian rooli sopeutumiskysymysten nousemisessa kaupunkien toiminnan suunnitteluun ole täysin selkeä. Strategia on kuitenkin vaikuttanut sopeutumistyön edistymiseen erityisesti strategiakauden alkupuolella, jolloin sen tarjoamat näkökulmat olivat uusia. Strategian nähdään siis toimineen lähtölaukauksena sopeutumistyön kehittämisessä. Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa sopeutumisasiat ovat edistyneet strategiakaudella merkittävästi. Sen sijaan sosiaali- ja terveystoimi tulisi jatkossa saada vahvemmin mukaan sopeutumistyöhön. Strategian erityisenä ansiona nähtiin kaupunkien välisen yhteistyön kehittyminen. 

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat mukana kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa (Covenant of Mayors for Climate & Energy), joka edellyttää kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman laatimista. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät haavoittuvuusarviointi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden määrittely. Tästä syystä tarvetta uudelle seudulliselle sopeutumisen strategialle ei ole.

Sopeutumisen indikaattorit

Sopeutumisen seuranta etsii vielä muotoaan. 

Sopeutumistarpeen ja sopeutumistoimien vaikuttavuuden ymmärtämiseksi pääkaupunkiseudulle on kehitetty sopeutumisen indikaattoreita. Indikaattorit on jaoteltu Euroopan ympäristöviraston (EEA) laatiman jaottelun mukaisesti:

1. vaaratekijöitä / sääilmiöitä kuvaaviin,
2. altistumista kuvaaviin,
3. sopeutumiskykyä kuvaaviin sekä
4. haavoittuvuuden yhdistelmäindikaattoreihin.

EEA:n luokittelussa on myös viides luokka eli herkkyyttä tai haavoittuvuutta kuvaavat indikaattorit, mutta näitä ei ole vielä erikseen määritelty pääkaupunkiseudulle.

Sopeutumisen indikaattoreita kehitetään ja täydennetään seurantatarpeiden mukaan. Osa indikaattoreista voidaan päivittää tiheämmin, mutta suurin osa indikaattoreista on sellaisia, että muutokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä tai seurantatieto on vaikeammin saatavissa.