Kiertotalous
Kiertotalous edistää kestävää resurssien käyttöä, mikä säästää luonnonvaroja sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotaloudessa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset.
Mitä kiertotalous on?
Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja jätteet sekä resurssien käyttö minimoidaan. Kiertotalous on toimintamalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät mahdollisimman pitkään kierrossa.
Kiertotalousajattelu vaatii uusia avauksia arvoketjun alkupäässä ja uutta ajattelutapaa sekä tuotannossa että kulutuksessa. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen.
Kiertotalouden mukainen toimintamalli auttaa luomaan työpaikkoja, edistää kilpailuetua tuovia investointeja, nostaa hyvinvointia ja edistää ympäristönsuojelua. Lisäksi se merkitsee kuluttajille kestävämpiä ja innovatiivisempia tuotteita, jotka voivat tuoda rahallisia säästöjä ja parantaa elämänlaatua.
Kiertotalouden kehittäminen on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista,
Lisätietoa kiertotalouden kehittämisohjelmasta Ympäristöministeriön sivuilla.Vähennä jätettä ,
Kaupungeilla on merkittävä rooli kiertotaloussiirtymässä. Suomen kiertotalouden tiekartan 2.0 vision mukaan vuonna 2025 kaupungit aktivoivat ja kirittävät alueellaan toimivia yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita kiertotalouteen. Lue lisää kiertotaloudesta kaupungeissa oheisista tietoartikkelista.
Olemme merkittävä seudullinen kiertotaloustoimija ja asiantuntijaorganisaatio. Edistämme aktiivisesti kiertotaloutta seudulla sekä kehitämme omia prosessejamme. Osallistumme myös kansalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen. Strategisena tavoitteenamme on vahvistaa alueen kiertotaloutta sekä vähentää sekajätteen määrää ja parantaa kotitalousjätteen kierrätysastetta.
Vesi kiertää turvallisesti ja tehokkaasti
Puhdistamme raakaveden talousvedeksi ja edelleen jätevedet ennen niiden ohjaamista mereen takaisin osaksi veden kiertokulkua. Toteutamme kiertotaloutta energiantuotannossa ja materiaalien osalta. Vesihuoltomme oli 74-75 prosenttisesti energiaomavarainen vuonna 2021. Raakavedenpuhdistuksessa keräämme virtaavan veden energiaa turbiineilla. Jätevedenpuhdistuksessa tuotamme sähköä ja lämpöä jätevesilietteen mädätyksessä syntyvästä biokaasusta. Laitostemme katoille asennetut aurinkopaneelit tuottavat myös energiaa.
Osa tuottamastamme biokaasusta toimitetaan jatkojalostukseen liikennepolttoaineeksi. Käsitellyn jäteveden lämpösisältöä hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa Helsingissä Helenin ja Espoossa Fortumin lämpöpumppulaitoksilla.
Mädätetyn jätevesilietteen kompostoimme ja jalostamme multatuotteiksi, jolloin lietteen sisältämät ravinteet ja orgaaninen aines saadaan kiertoon. Tutkimushankkeissamme pilotoimme sekä lietteen jatkojalostamista pyrolyysillä että fosforin talteenottoa suoraan jätevedestä (RAVITA-hanke). Myös saostuskemikaali on mahdollista käyttää uudelleen prosessissa.
Kierrättäminen edellyttää jätteiden lajittelua
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa yhdyskuntajätteiden kierrättämistä. Yhdyskuntajätteeksi määritellään ihmisten kulutuksesta syntyneet jätteet kodeissa sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa. EU:n jätedirektiivissä on asetettu yhdyskuntajätteelle 60 prosentin kierrätystavoite vuoteen 2030 mennessä. Me HSY:ssä tavoittelemme Helsingin seudulla 60 prosentin kierrätysastetta kotitalousjätteille jo vuoteen 2025 mennessä.
Kotitalouksien kierrätysasteen nostamiseksi edistämme asukkaiden lajittelumahdollisuuksia kehittämällä jätehuollon palvelujamme ja opastamme asukkaita kestävässä kuluttamisessa, jätteen vähentämisessä ja lajittelussa.
Keräämämme biojätteet jalostamme biokaasuksi ja ohjaamme jätteen sisältämät ravinteet kiertoon kompostoimalla ja multatuotteina. Sekajätteen toimitamme Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa siitä tuotetaan kaukolämpöä ja sähköä. Muut lajitellut materiaalit ohjaamme kierrätykseen eri toimijoille.
Olemme aktiivinen seudullinen toimija
Olemme seudulla aktiivinen TKI-toimija ja mukana rakentamassa vahvoja kiertotalousverkostoja ja -ekosysteemejä sekä etsimässä uusia ratkaisuja ja yhteistyöavauksia yhdessä tutkimuslaitosten, kaupunkien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Tarjoamme mm. alustan yritysten kiertotalousyhteistyölle Ekomo-toiminnan kautta.
Kiertotalous on ilmiönä laaja ja siksi sen mittaaminen on haastavaa. Perinteisin kiertotalouden mittari on syntyvien jätteiden määrä ja niiden kierrätysasteet ja tätä tietoa olemme HSY:ssä tuottaneet seudullisella tasolla jo pitkään. Tutustu yhdyskuntajätteiden tiedonkeruuseen täällä.
Yhdyskuntajätteet ja kierrätysaste pääkaupunkiseudulla
Vuosina 2018-2019 kehitimme ja pilotoimme seudullisesti yhdenmukaista yhdyskuntajätteen kierrätysastelaskentaa "6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset" -hankkeessa (CircHubs). Yhteiskehittämiseen osallistuivat HSY:n lisäksi Suomen ympäristökeskus, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Kiertokaari Oy. Laskentamallista lähetettiin KIVO:n jäsenjätelaitoksille räätälöidyt versiot omilla aluekohtaisilla lähtötiedoilla.
Hankkeessa kehitetyn laskentamallipohjan voi ladata tästä. Mallista on poistettu aluekohtaiset lähtötiedot, mutta muuten se vastaa rakenteeltaan jätelaitoksille lähetettyä mallia. Laskentaan tarvitaan lähtötietoja tuottajayhteisöiltä ja Tilastokeskukselta.
Hankkeen jälkeen olemme HSY:ssä edelleen kehittäneet pääkaupunkiseudun laskentamallia vastaamaan EU:n päivittyneisiin laskentaohjeisiin koskien käsittelyprosessien rejektien ja jätteenpolton kuonien huomioimista kierrätysastelaskennassa. Pyrimme myös kartoittamaan ja kehittämään uusia seudulliselle tasolle soveltuvia kiertotalouden mittaamisen indikaattoreita. Lue lisää mittaamisen haasteista.
Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu. Kuluttajille käytettyjen tavaroiden myyntiä ja ostamista mahdollistavat muun muassa erilaiset internetissä toimivat käytetyn tavaran myyntipaikat sekä kirpputorit. (lähde: Tieteen termipankki.) Materiaalien uudelleenkäyttö on kiertotalouden näkökulmasta vaikuttavampaa toimintaa kuin esimerkiksi materiaalien kierrättäminen.
Uudelleenkäyttömäärien seuraaminen on vasta alkutaipaleellaan. EU:n vaatii kansallisen tason raportointia uudelleenkäyttömääristä kolmen vuoden välein, alkaen raportointivuodesta 2021. Valtakunnallisella tasolla uudelleenkäytön seurannan kehittämisestä ja raportoinnista vastaa Suomen ympäristökeskus.
HSY teki jo vuonna 2018 yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen yliopiston, Suomen Kiertovoima KIVO ry:n, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ja Kiertokaari Oy:n kanssa ensimmäiset seudulliset arviot uudelleenkäyttöön ohjautuneista määristä. Arviot laadittiin osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta (CircHubs). Määriä arvioitiin Suomen kuuden suurimman kaupungin alueella sekä valtakunnallisesti.
