Jätemäärät ja kierrätysaste

Jätemäärät

Kotitalousjätettä syntyi pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella noin 312 400 tonnia vuonna 2023. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 243 kg, mikä on 20kg vähemmän kuin vuonna 2022. 

Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätettä syntyi 617 000 tonnia Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuonna 2023. Tämä on 479 kiloa asukasta kohti. Yhdyskuntajätteisiin lukeutuu kotitalousjätteen lisäksi myös julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että yhdyskuntajätemäärät ovat laskeneet selvästi, samalle tasolle kuin koronapandemian aikana. Tämä havainto koskee sekä kotitalouksissa tuotettuja, että etenkin yksityisten palvelualojen jätemääriä vuoteen 2022 verrattuna. Julkisten palveluiden jätemäärä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2022.

Kuntakohtaiset kotitalousjätetilastot

Vuonna 2023 laskettiin kolmatta kertaa kotitalousjätemäärät ja -kierrätysasteet kuntakohtaisesti. Kuntakohtaiset tiedot on pystytty erottelemaan HSY:n keräämien jätelajien osalta, huomioiden kiinteistöjen, aluekeräyspisteiden ja Sortti-asemien sijainnit kunnittain. Sen sijaan osa lähtötiedoista, kuten paperi ja sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), on arvioitu valtakunnallisesta datasta asukasluvun perusteella.

	Seutu	Helsinki	Espoo	Vantaa	Kauniainen	Kirkkonummi
Määrä (kg/as)	243	240	227	256	274	306
Määrän muutos v. 2022-2023 (kg/as)	-20	-21	-22	-16	-20	-19
Kierrätysaste (%)	46%	46%	48%	43%	50%	43%
Kierrätysasteen muutos v. 2022-2023 (prosenttiyksikköä)	0	-1%	0	-1%	-1%	0

Muut jätteet

Joka toinen vuosi tilastoimme kotitalous- ja yhdyskuntajätteen lisäksi myös seudulla syntyvät muut jätteet. Näihin tilastoihin liittyy suurempia epävarmuuksia ja suurempaa vaihtelua. Pitkällä aikavälillä tilastot näyttävät kuitenkin trendiä. Vuonna 2022 suurin osa, noin 66 prosenttia, kaikista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä oli maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Tässä tilastoissa ei ole kuitenkaan huomioitu suoraan uudelleenkäyttöön ohjautuvia massoja. Loppuosa jätteistä jakaantui toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 11 %, kotitaloudet 6 %, yksityiset palvelut 6 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 6 %, teollisuus 2 %, viemäri ja jätevesihuolto 2 % ja muut julkiset palvelut 1 %.

Alla olevasta kaaviosta pääsee tarkastelemaan jätemääriä jäteluokittain (yhdyskuntajätteet, muut jätteet) ja toimialoittain. Yhdyskuntajätteet on jaoteltu kolmeen eri toimialaan (= kotitaloudet, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut) ja muut jätteet viiteen eri toimialaan (energia- ja vesihuolto, maa- ja vesirakentaminen, talonrakentaminen, teollisuus ja viemäri- ja vesihuolto). Valinta "Kaikki jätteet" summaa yhdyskuntajätteet ja muut jätteet yhteen. Toimialavalikosta valinta "All" summaa toimialojen jätemäärät yhteen. Yksiköksi voi valita joko tonnia vuodessa tai kg/hlö vuodessa.

Kierrätysaste

Vuonna 2023 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätettiin 46 prosenttia, ja loput hyödynnettiin energiana. Kotitalousjätettä ei enää ohjata hyödyntämättömänä loppusijoitukseen. Kierrätysasteen laskennassa huomioidaan kierrätysprosessissa poistuneet määrät (rejektit) eli arvo pitää sisällään vain todellisesti kierrätetyt määrät. Tavoitteena on ohjata entistäkin enemmän jätettä kierrätykseen. Se onnistuu tehostamalla lajittelua ja vastaavasti vähentämällä energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2023 noin 45 %. Kierrätysastetta nostaa varsinkin yksityisten palveluiden biojätteen erilliskeräys, mutta toisaalta laskee digitalisaatiosta johtuva keräyspaperin määrän pysyvä väheneminen.

Alla olevasta kaaviosta pääsee tarkastelemaan yhdyskuntajätemääriä toimialoittain (= kotitaloudet, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut) ja hyödyntämistavoittain. Toimialavalikosta valinta "All" summaa yhdyskuntajätemäärät kaikilta em. toimialoilta. Yksiköksi voi valita joko tonnia vuodessa tai kg/hlö vuodessa.

Jätelajit

Kotitalouksissa noin 48 prosenttia syntyneistä jätteistä on sekajätettä; sitä syntyy siis noin 117 kiloa asukasta kohti. Suuri osa tästä olisi kuitenkin lajitteluun kelpaavaa jätettä. Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen lajittelussa. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnetään pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettään asianmukaisissa polttolaitoksissa, joissa lämpöä otetaan talteen.

Alla olevasta kaaviosta pääsee tarkastelemaan yhdyskuntajätemääriä toimialoittain (= kotitaloudet, julkiset palvelut ja yksityiset palvelut) ja jätelajeittain (jaoteltuna sekajätteeseen ja erilliskerättyihin jätelajeihin). Toimialavalikosta valinta "All" summaa yhdyskuntajätemäärät kaikilta em. toimialoilta. Yksiköksi voi valita joko tonnia vuodessa tai kg/hlö vuodessa.

Sekajätekoostumus

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimus tehdään kolmen vuoden välein. Tutkimustulokset julkaistaan avoimena datana. 

Selkeästi suurin yksittäinen jätejae kotitalouksien sekajätteessä on biojäte. Kun pehmopaperi lasketaan biojätteen määrään mukaan, biojätettä on sekajätteen seassa yli 40 prosenttia ja puutarhajätettä noin 4 prosenttia vuonna 2021. Kotitalouksien sekajätteestä suurin osa, noin 80 % olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen.

 

Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2021,

Kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksen loppuraportti