Tietoa kaupunkisuunnitteluun
HSY tukee pääkaupunkiseudun kaupunkien kestävää kasvua muun muassa tuottamalla tietoa hiilineutraalien alueiden suunnittelun tueksi. Lisätietoja ilmastoviisaista asumisen, maankäytön ja liikenteen suunnitteluratkaisuista löydät alempaa tältä sivulta. Puhdas hengitysilma on kaupunkilaisille perusedellytys ja siksi tarjoamme tällä sivulla työkaluja myös ilmanlaadun kannalta kestävään kaupunkisuunnitteluun.
Tuotamme HSY:ssä seututasoista tilasto- ja analyysitietoa mm. asumisesta, maankäytöstä sekä työmatkaliikkumisesta (pendelöinti). Tietoa löytyy myös Helsingin seudun 14 kunnan asuntokaavoituksesta ja asuntotuotannosta (MAL-seurannan tiedot), voimassa olevista asemakaavoista pääkaupunkiseudulla (SeutuRAMAVA) sekä Helsingin seudun työpaikkarakenteesta ja sen kehityksestä sekä seudullisena yhteistyönä laadittu työpaikkaprojektio vuoteen 2030. Linkit näihin tietoihin löydät sivun alaosasta.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat sitoutuneet merkittävään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen asettamalla kaupunkikohtaisen hiilineutraaliustavoitteen. Ilmastoviisas alue rakennetaan jalkauttamalla toimenpiteet maankäytön, asumisen, liikkumisen sekä palvelujen ja elinkeinojen suunnittelukäytäntöihin. Ilmaston lämpenemisen hillinnän lisäksi toimenpiteet tuovat konkretiaa kiertotalouden uusien ratkaisujen edistämiseen sekä siihen, millaisin toimin ilmastonmuutokseen tulisi sopeutua.
Tutustu yli 70 toimenpiteeseen, joilla kehittää ilmastoviisautta kaupunkisuunnittelussa Ilmastoviisas alue -sivulla.
Helsingin seudulla on tavoitteena luoda raideliikenteeseen tukeutuvaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Juna- ja metroliikenteen asemanseudut ovat kaupunkikehityksen keskiössä alueina, joille keskitetään asumista, palveluita ja työpaikkoja niiden hyvän saavutettavuuden vuoksi. Asemanseudut sopivat vähähiilisen liikkumisen solmukohtina luontaisesti myös hiilineutraalin ja kestävän kaupunkikehityksen aloituspisteiksi. Lue lisää asemanseutujen kehittämisestä viereisistä linkeistä.
Kaupunkisuunnittelussa voidaan arvioida erilaisten työkalujen avulla suunnittelukohteen tulevaa ilmanlaatua. Liikenteen vaikutuksia voidaan arvioida ilmanlaatuvyöhykkeiden avulla. Ilmansaasteiden pitoisuudet laskevat nopeasti tiestä etäännyttäessä ja ovat taustapitoisuuden tasolla noin 100–300 metrin etäisyydellä eri ympäristöissä. Kaupunkien keskustoissa taustapitoisuus on korkeampi kuin alueilla, joilla ilmanlaatuun vaikuttaa merkittävästi vain yksi liikenneväylä.
Korttelirakenteen ja rakennusten suunnittelun keinoin on mahdollista vähentää tehokkaasti asukkaiden altistumista ilmansaasteille. Kohteen tuulettuvuus, korttelirakenne ja liikenteen päästötaso vaikuttavat siihen, kuinka suurille pitoisuuksille ihmiset altistuvat. Asutusta ja herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja, voidaan suojata esimerkiksi sijoittamalla toimistorakennuksia niiden ja kadun tai tien väliin. Myös kasvillisuuden vaikutuksia ilmanlaatuun on tutkittu, mutta Suomessa tehdyissä tutkimuksissa sillä ei ole todettu olevan merkittävää vaikutusta ilmansaasteiden pitoisuuksiin.
Asunnoissa makuuhuoneet ja oleskelutilat on suositeltavaa sijoittaa rakennuksen suojan puolelle ja vähemmän herkät toiminnot, kuten keittiöt ja pesutilat, kadun puolelle. Oleskelupihojen ja parvekkeiden sijoittaminen suojan puolelle vähentää myös altistusta ilmansaasteille ja liikennemelulle.
Rakennusten sisäilman laatua voidaan parantaa tehokkaalla ilmansuodatuksella sekä sijoittamalla tuloilman otto mahdollisimman korkealle ja kauas päästölähteestä. Tuloilmanotto on sijoitettava etäälle lastaus- ja pysäköintipaikoista sekä pysäköintilaitosten poistoilmaputkista.
Puunpoltto voi heikentää ilmanlaatua tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Kunnat voivat rakennusjärjestyksessä, rakentamistapaohjeissa ja tontinluovutusehdoissa kiinnittää tarvittaessa huomiota puun pienpolton ohjaukseen hyvän ulkoilman laadun turvaamiseksi. Suosituksia on koottu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuun, ja niitä pilotoidaan Keravan asuntomessuilla v. 2024.
Lisätietoa
HSY tarjoaa tietoa maankäytön, asumisen, työssäkäynnin (pendelöinnin) ja työpaikkojen kehityksestä pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudulla. Kaavoituksen ja asuntotuotannon tietoja saamme mm. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen seurannasta, jota HSY koordinoi. Tulevaisuuden työpaikkoja ennakoidaan seudullisena yhteistyönä laadittavassa työpaikkaprojektiossa. Pääkaupunkiseudun tulevia rakentamismahdollisuuksia voi tarkastella tonttivarantoaineistosta (SeutuRAMAVA).
Asumisen sivulta löydät tilastoja ja raportteja. Työpaikat -sivulta löydät aikasarjoja ja visualisointeja Helsingin seudun työpaikka- ja toimialarakenteesta sekä pendelöinnistä. Sieltä löydät aikasarjoja myös työpaikkaomavaraisuuden kehityksestä Helsingin seudulla.
HSY tuottaa tietoa myös päästöistä ja niiden kehityksestä. Voit tarkastella täältä pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä sekä niiden kehitystä.
