Liikenteen pakokaasut heikentävät ilmanlaatua

Liikenteen pakokaasut ja katupöly heikentävät pääkaupunkiseudulla hengitysilman laatua eniten, koska ne purkautuvat lähelle korkeutta, jossa me hengitämme.

Autojen pakokaasut sisältävät lukuisan määrän erilaisia kaasumaisessa ja hiukkasmaisessa muodossa olevia epäpuhtauksia:

• Kaasumaisia epäpuhtauksia ovat mm. typpidioksidi (NO₂), typpimonoksidi (NO), hiilimonoksidi (CO) eli häkä ja erilaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), kuten bentseeni.
• Pakokaasun pienhiukkaset (PM_2,5) koostuvat puolestaan pääasiassa mustasta hiilestä (BC) ja monista orgaanisia yhdisteistä, kuten polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (PAH).
• Lisäksi pakokaasun hiukkasissa on hieman erilaisia metalliyhdisteitä.
• Liikenteen pakokaasun hiukkaset ovat hyvin pienikokoisia ja niissä on myös hyvin paljon nanohiukkasia. 

Sää voi heikentää pakokaasujen laimenemista

Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu vaihtelee selvästi liikenteen rytmin mukaan. Pitoisuudet ovat yleensä korkeimmat arkipäivisin aamuruuhkan aikaan. Tällöin liikennettä on eniten ja päästöjen sekoittumisolosuhteet heikoimmat. Talvella pakokaasupitoisuudet ovat keskimäärin korkeampia kuin kesällä. Talvella esiintyy useammin ilmansaasteiden leviämisen ja laimenemisen kannalta epäsuotuisia sääoloja.

Liikenteen päästöt voivat kertyä poikkeuksellisen korkeina pitoisuuksina ilmaan heikkotuulisella säällä inversiotilanteessa:

• Inversiossa maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy korkeammalla olevaa ilmaa kylmemmäksi, kun yö on tyyni ja selkeä.
• Alla oleva raskas, kylmä ilma jää loukkuun lähelle maan pintaa, eivätkä siihen purkautuvat päästöt pääse sekoittumaan ylempiin ilmakerroksiin.