Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla ja muualla

Suomen kaupungeissa ilmanlaadun haasteena ovat liikenteen pakokaasut, katupöly ja puunpoltto. Pääkaupunkiseudulla mitataan yleensä korkeimmat pitoisuudet, mutta esimerkiksi katupöly ja puunpoltto heikentävät ilmanlaatua myös monissa pienemmissä kaupungeissa. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat pääkaupunkiseudulla korkeimmat muualta Euroopasta kulkeutuneiden hiukkasten ja paikallisten päästöjen vuoksi. 

Ilmanlaatu Pohjoismaissa

Pohjoismaiden pääkaupungeissa on samankaltaisia ilmanlaatuhaasteita. Paikallisista päästöistä eniten ilmanlaatua heikentää autoliikenne. Liikenteen aiheuttaman typpidioksidin pitoisuudet ovat kaikissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa varsin samanlaisia. Liikenteen pakokaasupäästöt ovat vuosien saatossa vähentyneet merkittävästi autokannan uusiutuessa ja sähköistyessä.

Sen sijaan katupöly on edelleen riesana. Autojen renkaat jauhavat asfalttia, ja liikennevirta nostaa pölyä ilmaan. Suurimmassa osassa Pohjoismaita on tarpeen käyttää talvisin talvirenkaita, ja ne kuluttavat tienpintoja enemmän kuin kesärenkaat. Tämän vuoksi erityisesti keväisin kaupunkien ilmassa on runsaasti katupölyä. Tanskassa talvisia päiviä on kuitenkin vähemmän ja talvirengaspakkoa ei ole.

Talvisin ilmassa leijuu puunpoltosta syntyviä hiukkasia. Kotitaloudet käyttävät puuta lämmönlähteenä ja tunnelman luomiseen. Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti kaukokulkeuma. Paikallisesti merkittäviä lähteitä ovat autojen pakokaasut ja puun poltto.

Pohjoismaissa poikkeuksena on Reykjavik, jossa puuta ei polteta. Islannissa lähes kaikki kodit lämpiävät geotermisellä energialla.

Kööpenhaminan ilmassa on muita Pohjoismaiden pääkaupunkeja enemmän maan rajojen ulkopuolelta kulkeutuneita pienhiukkasia. Kaupunki sijaitsee lähempänä Länsi- ja Keski-Eurooppaa ja siellä on paljon asutusta, liikennettä ja mittavaa maataloutta. Ne kaikki nostavat alueellisesti pienhiukkasten pitoisuuksia ja vaikuttavat Kööpenhaminan ilmanlaatuun.

Pölyisten päivien määrä vähentynyt nastarenkaita rajoittamalla ja katujen kunnossapidolla

Tukholma on saanut vähennettyä pölyisten päivien määrää nastakieltokatujen ja tehostetun katujen kunnossapidon avulla. Oslossa on käytössä nastakäyttömaksut. Nastarenkaita voi siis siellä käyttää, mutta siitä pitää maksaa. Näin nastarenkaiden määrä on pienentynyt merkittävästi ja nastarenkaiden aiheuttama päällysteen kuluminen on vähentynyt.  

Suomessa pääkaupunkiseudulla pölyisten päivien määrää on merkittävästi saatu vähennettyä tehostetun katujen kunnossapidon avulla. Liukkauden torjunnan menetelmiä on kehitetty mahdollisimman vähän pölyäviksi ja keväisin kadut puhdistetaan mahdollisimman nopeasti. Lisäksi pölyämistä hillitään kastelemalla katuja laimealla suolaliuoksella (kalsiumkloridilla) pahimpien pölypäivien aikaan.

Ilmanlaatu muualla Euroopassa

Pääkaupunkiseudun ilma on melko puhdasta verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkiseutuihin. Suurimman osan ajasta ilmanlaatu on meillä hyvää tai tyydyttävää. Seudulla ei ole merkittävästi ilmaa saastuttavaa teollisuutta. Maastonmuodot ovat ilmanlaadun kannalta suosiollisia. Emme ole vuorten ympäröimiä, vaan pääkaupunkiseutu on melko tasaista. Lisäksi merenrannalla yleensä aina tuulee jonkin verran. Siten ilmansaasteet pääsevät laimenemaan helpommin. 

Useimpien Euroopan kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttaa eniten autoliikenne. Kaupungeissa asuu paljon ihmisiä, joten liikenne on vilkasta ja monin paikoin ruuhkautunutta. Toki autoliikenteen lisäksi muukin liikenne saastuttaa. Esimerkiksi Rotterdamissa on Euroopan suurin satama, joten sen läheisyydessä sekä laivaliikenne että sataman muu liikenne heikentävät ilmanlaatua. Lisäksi satama-alueella on kemian- ja energiateollisuutta. Suuret lentokentät vaikuttavat kaupunkien ilmanlaatuun kuten esimerkiksi Amsterdamissa. Lentokentälle tuleva ja menevä autoliikenne on merkittävä tekijä lentokenttätoimintojen lisäksi aivan kuten myös satamien tapauksessa.

Eri puolilla Eurooppaa ilmanlaadun haasteet ovat erilaisia myös maastonmuotojen takia. Meillä pääkaupunkiseudulla maastonmuodot ovat ilmanlaadun kannalta suosiollisempia kuin esimerkiksi Ateenassa tai Torinossa. Pääkaupunkiseutu on tasaista ja merenrannalla yleensä aina tuulee jonkin verran. Italiassa Po-joen laaksossa ilmansaasteet eivät pääse sekoittumaan tehokkaasti, vaan ne jäävät paikoilleen laakson pohjalle. Vilkkaan liikenteen lisäksi Torinon alueella on ilmaa saastuttavaa teollisuutta. Vaikka Ateena on merenrannalla, sitä ympäröivät vuoret. 

Lisäksi myös lämpimämpi ja aurinkoisempi ilmasto aiheuttaa ilmanlaatuongelmia, kun ilmassa on runsaasti erilaisia saasteita. Sekä Torinossa että Ateenassa liikenteen ja teollisuuden ilmansaasteista muodostuu kesällä terveydelle haitallista otsonia.

Puolassa ja Balkanilla ilmanlaatua heikentää erityisesti kotitalouksien hiilen- tai puunpoltto. Niiden vuoksi pienhiukkasten ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat näillä seuduilla huomattavan korkeita.