Hengitysilman laadulle on asetettu monia kansallisia ja Euroopan laajuisia säädöksiä, joiden avulla pyritään takaamaan puhdas ja terveellinen elinympäristö. Näistä sitovimpia ovat eri ilmansaasteiden raja-arvot. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, kunnan on laadittava ja pantava toimeen ilmansuojelusuunnitelmia raja-arvon alittamiseksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/2881 ilmanlaadusta ja sen parantamisesta julkaistiin 20.11.2024, ja direktiivi tuli voimaan 10.12.2024. Kansalliseen lainsäädäntöön vieminen tapahtuu kahdessa vuodessa. Uudet raja-arvot tulee saavuttaa 1.1.2030 mennessä. Raja-arvot kiristyvät merkittävästi, mikä tukee ilmansaasteiden terveyshaittojen vähentämistä entisestään tulevina vuosina.
Kansalliset ohjearvot määrittelevät ilmanlaadulle asetetut tavoitteet, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeiksi suunnittelijoille ja viranomaisille. Maailman terveysjärjestö WHO on myös antanut terveysperusteisia ohjearvoja ilmansaasteiden pitoisuuksille. WHO:n antamat ohjearvot ovat suositusluontoisia ja ne perustuvat terveyshaittoihin, joita ilmansaasteiden on todettu aiheuttavan. Ohjearvoilla pyritään vaikuttamaan ilmanlaadun kehitykseen asettamalla tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Muita hengitysilman laadulle asetettuja säädöksiä ovat kynnysarvot ja tavoitearvot. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava kohonneista ilmansaasteiden pitoisuuksista. Varoituskynnys on pitoisuustaso, jonka ylittyessä lyhytaikainenkin ilmansaasteille altistuminen vaarantaa terveyden. Varoituskynnys on asetettu otsonille, typpidioksidille ja rikkidioksidille. Suomessa ja pääkaupunkisedulla ei kuitenkaan ole näin korkeita pitoisuustasoja. Tavoitearvoilla tarkoitetaan pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa tai pitkän ajan kuluessa. Tavoitearvot ovat sitovuudeltaan hieman löysempiä kuin raja-arvot.
Taulukko 1. Ilmanlaadun raja-arvot (VN asetus 79/2017)
| Yhdiste | Aika | Raja-arvo µg/m3 | Sallitut ylitykset |
| Hengitettävät hiukkaset PM10 | vuosi | 40 | - |
| vrk | 50 | 35 krt/vuosi | |
| Pienhiukkaset PM2,5 | vuosi | 25 | - |
| Typpidioksidi NO2 | vuosi | 40 | - |
| tunti | 200 | 18 h/vuosi | |
| Rikkidioksidi SO2 | vrk | 125 | 3 vrk/vuosi |
| tunti | 350 | 24 h/vuosi | |
| Hiilimonoksidi CO | 8 tuntia | 10 000 | - |
| Bentseeni C6H6 | vuosi | 5 | - |
| Lyijy Pb | vuosi | 0,5 | - |
Taulukko 1.1. Ilmanlaadun kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille ekosysteemien ja kasvillisuuden suojelemiseksi.
| Yhdiste | Aika | Kriittinen taso µg/m3 |
| Rikkidioksidi SO2 | vuosi ja talvikausi (1.10. - 31.3.) | 20 |
| Typen oksidit (NO, NO2) | vuosi | 30 |
Taulukko 2. Ilmanlaadun kansalliset ohjearvot (VN päätös 480/1996)
| Yhdiste | Aika | Ohjearvo µg/m3 | Tilastollinen määrittely |
| Hengitettävät hiukkaset PM10 | vrk | 70 | kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo |
| Kokonaisleijuma TSP | vuosi | 50 | vuosikeskiarvo |
| vrk | 120 | vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste | |
| Typpidioksidi NO2 | vrk | 70 | kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo |
| tunti | 150 | kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste | |
| Rikkidioksidi SO2 | vrk | 80 | kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo |
| tunti | 250 | kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste | |
| Hiilimonoksidi CO | 8 tuntia | 8 000 | liukuva keskiarvo |
| tunti | 20 000 | tuntikeskiarvo | |
| Haisevat rikkiyhdisteet TRS | vrk | 10 | kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, TRS ilmoitetaan rikkinä |
Taulukko 3. Ilmanlaadun kynnysarvot (VN asetus 79/2017)
| Yhdiste | Aika | Tiedotuskynnys µg/m3 | Varoituskynnys µg/m3 |
| Otsoni O3 | tunti | 180 | 240 |
| Rikkidioksidi SO2 | kolme peräkkäistä tuntia | - | 500 |
| Typpidioksidi NO2 | kolme peräkkäistä tuntia | - | 400 |
Taulukko 4. Tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille, ja bentso(a)pyreenille (VN asetus 79/2017)
| Yhdiste | Aika | Tavoitearvo ng/m3 |
| Arseeni | vuosi | 6 |
| Kadmium | vuosi | 5 |
| Nikkeli | vuosi | 20 |
| Bentso(a)pyreeni | vuosi | 1 |
Taulukko 5. Otsonin tavoitearvot (VN asetus 79/2017)
| Peruste | Aika | Tavoitearvo vuodelle 2010 | Pitkän aikavälin tavoite |
| Terveyden suojeleminen | 8 tunnin liukuva keskiarvo | 120 µg/m3, saa ylittyä 25 kertaa vuodessa kolmen vuoden keskiarvona | 120 µg/m3, ei ylityksiä |
| Kasvillisuuden suojeleminen | kesä* | 18000 µg/m3 h, viiden vuoden keskiarvo | 6000 µg/m3, ei ylityksiä |
* 80 µg/m3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m3 erotuksen kumulatiivinen summa jaksolla 1.5.–31.7. klo 10–22 välisenä aikana (AQT40-indeksi).
Taulukko 6. WHO:n ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille, pienhiukkasille, typpidioksidille ja otsonille. (WHO 2021)
| Yhdiste | Aika | Ohjearvo µg/m³ | Tilastollinen määrittely |
| Hengitettävät hiukkaset PM10 | vrk | 45 | 3 ylitystä sallitaan vuodessa |
| vuosi | 15 | ||
| Pienhiukkaset PM2,5 | vrk | 15 | 3 ylitystä sallitaan vuodessa |
| vuosi | 5 | ||
| Typpidioksidi NO2 | vrk | 25 | 3 ylitystä sallitaan vuodessa |
| vuosi | 10 | ||
| Rikkidioksidi SO2 | vrk | 40 | 3 ylitystä sallitaan vuodessa |
| 10 minuuttia | 500 | ||
| Otsonin O3 | kesäkausi (maalis-elokuu) | 60 | verrataan vuorokauden korkeimpien 8 h keskiarvojen keskiarvoa 6kk ajalta. |
| 8h liukuva keskiarvo | 100 | 3 ylitystä sallitaan vuodessa | |
| Hiilimonoksidi CO | vrk | 4000 | 3 ylitystä sallitaan vuodessa |
| tunti | 30 000 | ||
| Lyijy Pb | vuosi | 0,5 | |
| Kadmium Cd | vuosi | 0,005 |