Moni meistä oirehtii, kun ilmassa on paljon katupölyä. Ihmisten herkkyys oireilla kuitenkin vaihtelee, ja osa saa oireita herkemmin kuin toiset. Erityisen herkkiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat ikääntyneet hengitys- ja sydänsairaat, pienet lapset sekä kaikenikäiset astmaatikot. Pitkäaikainen, vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt altistuminen on lyhytaikaista altistumista haitallisempaa, koska se voi lisätä ja pahentaa kroonisia sydän-, verisuoni- ja hengityssairauksia ja siksi lyhentää elinikää. Ilmansaasteet ovat Suomessa merkittävin ympäristöterveysriski. Ilmansaasteiden, erityisesti pienhiukkasten, arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 2000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain.
Ilmansaasteet voivat aiheuttaa yskää, nuhaa, hengenahdistusta, toimintakyvyn heikkenemistä, hengityselinten tulehdus- ja ärsytysoireita, astmaoireiden pahenemista ja astmakohtausten lisääntymistä. Niille altistuminen voi myös lisätä hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten pakkasilmalle tai siitepölyille.
Tyypillisiä ilmansaasteiden aiheuttamia oireita ovat
- nuha ja yskä
- hengitys- ja sydänsairaiden sairauksille tyypilliset oireet, kuten hengenahdistus tai rintakipu.
Herkkiä väestöryhmiä ovat
- kaikenikäiset astmaatikot
- ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä
- lapset
Ilmansaasteiden terveyshaitat ovat seurausta altistumisesta ilmassa oleville haitallisille aineille. Altistuminen on sitä suurempaa, mitä korkeampia hengitysilman pitoisuudet ovat ja mitä kauemmin ihminen hengittää saastunutta ilmaa.
Erityisesti kaupunkien keskustoissa ja muuten vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikkuvat ja asuvat ihmiset altistuvat ilmansaasteille. Myös pientaloalueilla puunpolton savut voivat merkittävästi lisätä altistumista ilmansaasteille. Suuri osa ulkoilman kaasumaisista ja hiukkasmaisista haitallisista aineista kulkeutuu rakennusten sisätiloihin. Moni meistä oirehtii keväisin, kun ilmassa on paljon katupölyä.
Äkillisten hengitys- ja sydänoireiden tai allergiaoireiden lievittämiseen määrätyt lääkkeet on hyvä pitää aina mukana. Käytä niitä lääkärin antamien ohjeiden mukaan myös silloin, kun oireet aiheutuvat ilmansaasteille altistumisesta. Siirry puhtaampaan ilmaan, esimerkiksi sisätiloihin, lievittääksesi oireitasi. Voit vähentää ulkoilman pienhiukkasten tunkeutumista sisätiloihin käyttämällä säännöllisesti vaihdettavia kuitusuodattimia tuloilmaventtiileissä ja tuuletusluukuissa. Voit tarvittaessa pienentää altistumistasi sisätiloissa tehokkaasti hiukkasia ja kaasuja suodattavalla huoneilman puhdistimella makuuhuoneessasi ja siellä missä oleskelet paljon.
Ulkoilman pienhiukkaset ovat Suomessa edelleen merkittävä ympäristöterveysriski, koska erityisesti polttoperäiset pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja pienissäkin pitoisuuksissa. Ne aiheuttavat pitkäaikaisessa altistumisessa vakavia haittoja etenkin sydän-, verisuoni- ja hengityselimistön terveydelle. Ulkoilman pienhiukkaset ja eräät niissä yleisesti olevat kemialliset aineet on luokiteltu Maailman terveysjärjestö WHO:n arvioissa myös syöpävaarallisiksi.
Eri ilmansaasteiden terveyshaitat
Pääkaupunkiseudulla tehdyissä väestötutkimuksissa on havaittu samanlainen terveyshaittojen kirjo kuin saastuneemmissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Terveyden kannalta tärkeimpiä ilmansaasteita ovat liikenteestä, puunpoltosta ja muista epätäydellisen palamisen lähteistä peräisin olevat pienhiukkaset. Otsoni ja karkeat hengitettävät hiukkaset lisäävät lähinnä hengityssairaiden oireita ja infektioita, mutta myös lääkärissä käynnit ja sairaalahoidot voivat lisääntyä. Typpidioksidi kuvastaa hyvin liikenteen ja energiantuotannon vaikutuksia ulkoilman laatuun. Häkäpitoisuudet ovat nykyään matalia.