Konseptin lähtökohdat
Perusajatuksena on, että raidejakelu voisi niputtaa kauppakeskuksissa olevien pienten ja keskisuurten toimijoiden logistiikkaa yhteen. Näin erilliskuljetusten tarve ja sen seurauksena myös tavaraliikenteen kokonaisajosuorite vähenisivät. Kauppakeskuksissa olevien suurten päivittäistavarakauppojen vaatimaa tavaravirtaa on perusteltua hoitaa edelleenkin keskitetysti kumipyörillä sekä kuljetustehokkuuden ja päästöjen että kuljetusten vaatiman lämpösäätelyn vuoksi. Yksittäisten jakelukuljetusten niputtaminen yhteen vaatii kauppakeskusvuokralaisilta uutta yhteistyöhön ja jakamiseen perustuvaa toimintatapaa. Päästötön raidejakelu voi kuitenkin parhaimmassa tapauksessa tuottaa toimijoille myös kustannussäästöjä, kun yksittäiset kuljetukset korvataan yhdellä kertakuljetuksella.
Tilat
Metroasemien merkittävin haaste liittyy hissien mitoitukseen. Länsimetron puolella hissit ovat hieman kantametroa suuremmat, mutta tavaralogistiikan näkökulmasta ero ei ole merkittävä. Hätäpoistumisteitä lukuun ottamatta reitit metroasemilta kauppakeskuksiin ovat samoja tuttuja, joita matkustajina käytämme. Muita yhteyksiä ei ole. Tavaralogistiikan kannalta yhtymäkohdat eivät kuitenkaan välttämättä ole kovin kaukana. Esimerkiksi Espoonlahdessa kauppakeskus Lippulaivan lastauslaituri on käytännössä suoraan metrosta tulevien hissien ja liukuportaiden yläpäässä olevan eteisaulan seinän takana. Myös Sellon logistiikkatoimintoihin on suora yhteys hissillä alas Raidejokerin pysäkin välittömästä läheisyydestä. Nämä antavat mahdollisuuksia tilojen jatkohyödyntämiselle.
Raidejakelukonseptin toimivuuden kannalta on oleellista löytää tiloja myös mahdollisille puskurivarastoille. Henkilöliikenteen häiriöttömyyden takaamiseksi jakelun on suunniteltu tapahtuvan ilta-aikaan, kun vastaanottavat liikkeet eivät ole enää auki. Tähän liittyen on kartoitettu sekä kauppakeskusten olemassa olevia varastotiloja että muita tiloja. Espoonlahden osalta keskusteluissa on ollut mukana muun muassa bussiterminaalin hyödyntäminen. Matinkylässä on ollut esillä ajatus Länsimetron hallinnassa olevien käytöstä poistuneiden metronkuljettajien taukotilojen ja niiden yhteydessä olevien väestönsuojatilojen hyödyntämisestä.
Toimijat
Lähtökohtana kuljetuskonseptin luomisessa on ollut, että lisähenkilöstön tarve olisi mahdollisimman pieni. Siksi keskusteluja on käyty kauppakeskuksissa ja asemilla jo operoivien tahojen kanssa. Esimerkiksi vartiointi- ja siivousoperaattorit voisivat toimia kokonaispalvelua koordinoivan logistiikkayrityksen alihankkijoina kauppakeskuskohtaisessa sisälogistiikassa. Osa toimijoista on ilmaissut kiinnostuksensa liiketoimintamahdollisuuksien laajentamiseen, ja keskustelu heidän kanssaan jatkuu.
Myös kauppakeskuksissa sijaitsevat pakettiautomaatit ja niiden täydentäminen muodostavat kuljetustarpeen, johon raideperustainen jakelu voisi vastata. Raidejakelu voisi vähentää kauppakeskusten sisääntuloreiteille pysähtymistä ja parantaa koko ympäröivän korttelialueen turvallisuutta etenkin kävellen tai pyöräillen paikalle saapuvien kannalta. Lopulta kuljetuspalveluiden tilaajat eli kauppakeskusvuokraiset kuitenkin ratkaisevat, mikä toimintatapa ja yhteistyömalli on tulevaisuudessa heidän tarpeidensa kannalta paras.
