Lastauslaiturit ja rampit
Muutostarpeita ei esiinny kaikilla varikoilla. Esimerkiksi Sammalvuoren metrovarikolla säilytyshallin laiturit mahdollistavat suoran lastattavuuden junaan vastaavaan tapaan kuin metroasemilla. Lastauslaitureiden puuttuminen ja tasoerot vaunuihin muodostavat kuitenkin haasteita raitiotievarikoilla. Ongelmia voidaan ratkaista joko rampeilla tai nostokalustolla. On silti otettava huomioon, että säilytyshallien kiskotus on tiivis, eikä se salli kiinteitä laituri- tai ramppirakenteita. Investointi- ja muutostarpeiden tarkkaa kokoluokkaa tai kohdentamista on puuttuvien konkreettisten asiakkuuksien ja volyymivaatimusten vuoksi haastava määrittää, mutta pienetkin muutokset voivat riittää.
Tilaratkaisut
Tilojen kapeus ja sivusuuntainen ahtaus vaikeuttavat mahdollisia lastaustoimia varikoilla, mikäli lastausta haluttaisiin tehostaa esimerkiksi trukeilla. On kuitenkin huomattava, että lastauksen tehostamisen hyötyjen täysimittainen mahdollistaminen on tilojen lisäksi kiinni myös itse junakalustosta. Mikäli metro- ja ratikkajunia ei muunneta erikseen tavaraliikennekäyttöön, ei esimerkiksi lavatavaran kuljettamista voida mahdollistaa. Kevyemmän rullakkokokoluokan tavaran siirtelyssä tilaa vievää koneistusta tai automaatiota ei välttämättä tarvita.
Alueturvallisuus
Raskaan junakaluston ja esimerkiksi kookkaiden kiskoelementtien siirtelyyn mitoitetut tilat ovat lähtökohtaisesti riittäviä hankkeessa hahmoteltujen mittaluokaltaan pienehköjen logistiikkatoimintojen tukemiseksi. Mikäli logistiikkatoimintoja siirrettäisiin varikoille, olisi liikenteen järjestämiseen ja alueturvallisuuteen kiinnitettävä kuitenkin huomiota uudella tavalla. Varikoilla olevan huolto- ja korjaushenkilöstön turvalliset työolosuhteet olisi varmistettava. Myös olemassa olevan tavara- ja huoltoliikenteen järjestäminen tulisi päivittää yhteensopivaksi muuhun liikenteeseen. Mahdollista nostinten käyttöä suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon esimerkiksi virtaiset ajolangat. Täysin eristetyille pienillekään logistiikka-alueille ei käytännössä ole tilaa, joten toimintamalli olisi rakennettava muiden toimintojen lomaan.
Toimijarajapinnat
Lastaamiseen liittyvissä yksityiskohtaisissa vastuissa on myös ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka riippuvat mahdollisesta toteutusmallista ja logistiikkakonseptissa osallisena olevista organisaatioista. Luontevinta olisi, että logistiikkaoperaattori vastaisi lastaamisesta, sillä Kaupunkiliikenteellä ei ole lastaamiseen käytettävissä olevaa henkilöstöä Jos varikkoa kuitenkin käyttäisi enemmän kuin yksi operaattori, tulisi esimerkiksi kuormien sitomiseen, lastausjärjestykseen ja aikataulutukseen löytää ratkaisuja. Luonnollisesti myös kulkuoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat osa kokonaisuutta. Olemassa olevia varikkotiloja ei ole osastoitu logistiikan ja monikäyttäjyyden näkökulmasta.
Piha-alueet
Piha-alueet tarjoavat myös mahdollisuuksia logistiikkatoiminnoille. Tosin esimerkiksi Koskelan varikon uudistus- ja muutossuunnitelmat tulevat oleellisesti vähentämään nykyisen kaltaista vapaata pihatilaa. Silti esimerkiksi Raidejokerin varikon yhteydestä on varikkovierailulla tunnistettu joitakin potentiaalisia logistiikkatoimintoihin soveltuvia kohtia. Toki piha-alueiden hyödyntämistä rajoittaa osittain se, että kaikki tavaralaadut eivät kestä kylmävarastointia, jolloin vaunutila olisi pystyttävä pitämään lämpimänä ympäri vuoden. Toimintojen siirtyminen piha-alueelle voisi kuitenkin ratkaista joiltakin osin esimerkiksi sisätilojen työturvallisuuteen liittyviä haasteita.
Tyhjät tilat mahdollisuuksien luojina
Haasteista huolimatta varikkoympäristöissä on kuitenkin potentiaalia myös logistiikkatoimintojen tukemiseksi. Esimerkiksi yöaikaiseen säilytykseen varatut hallit ja luolat tarjoavat sääsuojaiset tilat, jotka ovat päiväsaikaan yleensä tyhjiä. Näin ollen yksittäisten junayksiköiden lastaaminen ja purkaminen voisivat tapahtua lähtökohtaisesti muita toimintoja häiritsemättä. Toki lähitulevaisuudessa tehtävät henkilöliikenteen liikennöintikapasiteetin lisäykset vaikuttavat myös varikoiden toimintaan.
Ajoyhteydet varikoille ovat pääasiassa hyvät ja esimerkiksi Sammalvuoressa maan alle kulkeva huoltotie on mitoitettu kuorma-autolle riittäväksi. Suurimmat haasteet eivät katselmusten perusteella liitykään suoraan itse tiloihin vaan ensisijaisesti olemassa olevien logistiikkaketjujen yhteensovittamiseen raideverkostolle. Tahtotilaa tilojen monikäyttöön voi ja kannattaa kehittää, kunhan raidekuljetusmahdollisuus näyttäytyy hyödynnettävänä optiona logistiikkatoimijoille.
