Skenaariot on luotu yhteistyössä hankkeen tukikumppanien kesken hankkeessa pidetyissä työpajoissa. Skenaarioiden muotoutumiseen ovat vaikuttaneet myös raideinfrasta ja kalustosta tehdyt selvitykset sekä asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelut. Kaikki skenaariot perustuvat erillisiin rahtiraitiovaunuihin ja -metroihin. Alla ovat skenaariot lyhyesti kuvattuina:
Skenaario 1: Täsmäratikka
Täsmäratikka on asiakkaan tarpeisiin räätälöity raitiovaunuperustainen kuljetusmalli, jossa tavaratoimitus tehdään suoraan asiakkaalle, jos tämä on mahdollista, tai lähipysäkille. Kuljetusmalli keskittyy volyymiltaan merkittäviin kuljetuksiin. Täsmäratikkaa voidaan tarvittaessa käyttää palvelemaan kerralla useampia asiakkaita tai se voidaan yhdistää skenaarioon 2. Kulkuaika kuljetuksille on henkilöliikenteen vuorovälin harvennuttua pääasiassa iltaisin klo 22.30 - 01.00 välillä. Myös yöaikainen liikennöinti on mahdollista, jolloin pysähtyminen pysäkkivälille on mahdollista (edellyttäen, että pysähdys ei haittaa sekaosuuksilla tieliikennettä). Vaikka lastaus voi tapahtua kuljetuksen tilaajan mukaisesti joustavasti rataverkolla, ovat parhaat mahdollisuudet lastaukseen kuitenkin varikoilla ja päätepysäkeillä. Vastaavaa toimintamallia voidaan arvioida myös pikaratikalle. Hankkeessa pyritään skenaarioon 1 liittyen tunnistamaan raideverkoston välittömässä läheisyydessä sijaitsevia yrityksiä kumppaniksi skenaarion operatiiviselle jatkokehitykselle.
Skenaario 2: Syöttöratikka
Syöttöratikka on raitiovaunuperustainen kuljetusmalli, jossa kulkuaika on skenaarion 1 kaltaisesti ilta-aikaan klo 22.30 - 01.00 välillä. Myös keskipäivä on mahdollinen ratakapasiteetin rajoitukset huomioon ottaen. Mallissa henkilöliikenteestä erillinen tavararatikka syöttää tavaraa keskustan minihubiin, josta kuljetukset eteenpäin tapahtuvat kevyillä kulkumuodoilla ja muiden operaattoreiden toimesta. Kuljetusmalli vaatii vapaata raidekapasiteettia keskustan yhteisvaraston läheisyydessä. Näin purkutoimet eivät haittaa henkilöliikennettä, jos halutaan operoida päiväsaikaan. Mahdolliset lastauspaikat voisivat sijaita kuljetustarpeiden mukaan joko varikoilla (Koskela, Ruskeasuo) tai päätepysäkeillä (esimerkiksi Pikku Huopalahti, Käpylä). Täsmäratikasta poiketen myös pienet, esimerkiksi paketteihin keskittyvät, kuljetukset ovat mahdollisia. Oleellista on syöttöliikennekapasiteetin jakaminen usean eri toimijan kesken. Vastaavan kaltaista toimintamallia voidaan arvioida myös pikaratikalle.
Skenaario 3: Syöttömetro
Syöttömetro-mallin tavoitteena on tuottaa syöttöliikennettä metroasemien yhteydessä oleviin kauppakeskuksiin tai niiden yhteydessä olevaan yhteisvarastoon metrojunia hyödyntäen. Mallin toteutuminen vaatii todennäköisesti yhteislogistiikkaa pienliikkeiltä tai isojen päivittäistavarakauppojen mukaan tulemista. Kuljetuskonsepti voi rajoittua metrosta laiturille tai ulottua asiakkaan ovelle asti. Mallissa mahdollisuudet sisälogistiikan yöaikaisiin AMR-ratkaisuihin tai muuhun automaatioon ovat periaatteessa hyvät. Operatiivinen aikaikkuna osuisi metron henkilöreittiliikenteen päättymis- (n.klo 23.30-00) ja alkamisajankohtiin (n.klo 04.30-05.00). Kääntöraiteet Tapiolassa ja vanhat kääntöraiteet Ruoholahdessa ja Kampissa ovat mahdollisesti hyödynnettävissä väistöihin. Lastausoperaatiot voivat sijoittua periaatteessa joko (pääte)asemille tai varikoille (Sammalvuori ja Roihupelto). Skenaariota tukee laskelmissa todennettu olemassa olevan vaunukaluston logistinen kapasiteetti. Alustavasti näyttää, että taloudellisesti riittäviin kuljetusmääriin voidaan päästä jo nykyisellä yksinomaan henkilöliikenteen käyttöön suunnitellulla kalustolla.
Skenaario 4: Satamametro
Satamametro on skenaarion 3 mukainen metroperustainen syöttöliikenne, jossa hyödynnetään Vuosaaren metroasemalta Vuosaaren satamaan kulkevaa huoltoraidetta. Satama voi olla pelkästään lastaus- tai purkupaikka ilman yhteyttä meriliikenteeseen, mutta mahdollinen konttien käsittely kuuluu skenaarion lisäselvityksiin. Skenaariota tukevat skenaarioon 3 verrattuna sataman olemassa oleva logistinen infrastruktuuri, työvoimaresurssi sekä henkilöliikennettä haittaamaton erillinen raidekapasiteetti. Toisaalta huoltoraiteen ratainfran puutteet sekä turvalaitteiden että sähköistyksen osalta vaativat merkittäviä lisäselvitettäviä investointeja. Skenaario 4 ratkaisee kuitenkin oleellisesti skenaarioon 3 liittyviä lastaus- ja liikennehaasteita asemilla ja varikoilla.
Skenaario 5: Massaratikka
Massaratikka-skenaariossa on hahmoteltu erilaisia volyymiltään merkittäviä kuljetuksia, jotka voisivat joiltakin soveltuvilta osin olla siirrettävissä raiteille. Mahdollisia kuljetettavia voisivat olla muun muassa lumi, maamassat, jätteet, rakennustarvikkeet tai esimerkiksi tapahtumatuotantoon liittyvät rakenteet. Myös risteilyalusvierailuihin liittyvät isot kertaluonteiset kuljetukset voivat olla kiinnostavia mallin kannalta. Todennäköisesti kuitenkaan mikään yksittäinen tavaralaji ei yksistään riittäisi mallin kannattavuuteen. Skenaario vaatii todennäköisesti myös jonkin asteista regulaatiota tuekseen, esimerkiksi rakennus- tai tapahtumaluvan yhteydessä. Ensisijainen kuljetusaika olisi yöllä, jolloin pysähtyminen myös pysäkkiväleille on mahdollista. Kuljetusmallissa on huomioitava, että skenaarion toteutuminen vaatii kokonaan uutta raidekalustoa kuten esimerkiksi kuormavaunuja. Malli vaatii myös kokonaan erillisiä selvityksiä lastaukseen ja välivarastointiin liittyen, sillä skenaarion 2 mukainen yhteisvarasto ei voi palvella massiivisia kertakuljetuksia.
Haasteita ja jatkoselvitettäviä seikkoja skenaarioihin liittyen:
- Kuljetusten viimeiset metrit kiskoilta kohteeseen
- Raidekuljetusten kytkeminen olemassa oleviin kuljetusketjuihin
- Yhteisvaraston sijaintiin ja organisointimalliin liittyvät kysymykset
- Vapaan raidekapasiteetin niukkuus raitiotieverkolla
- Varikoiden käyttö ja käytettävyys (yhteensovittaminen muuhun toimintaan ja meneillään olevat varikkoverkoston muutossuunnitelmat)
- Kalusto ja sen muokkaustarpeet (etenkin raitiotiekaluston kohdalla)
- Potentiaalisten asiakkuuksien kartoittaminen
- Vaikutukset metroradan yöaikaiseen huoltotoimintaan
- Asemainfran (mm. hissit metroasemilla) rajoitteet logistiselle toiminnalle
- Liityntäpinnat VR:n kaukoraideverkkoon
Yhteenveto
Alustavasti jatkoselvityksen ulkopuolelle näyttäisivät jäävän muun muassa sellaiset skenaariot, joissa henkilö- ja tavaraliikenne toimisivat keskellä päivää samanaikaisesti ja samaa kalustokapasiteettia hyödyntäen. Näin pyritään asettamaan henkilöliikenne etusijalle ja takaamaan henkilöliikenteen häiriöttömyys. Tunnistetut haasteet liittyvät erityisesti aikaviiveeseen, tilakapasiteettiin, matkustajaturvallisuuteen sekä myös kuljetusten kustannustehokkuuteen. Hankkeen tulokset eivät myöskään tue asiakkaalta asiakkaalle ulottuvien kokonaisten kuljetusverkostomallien luomista. Linja-, asema- ja pysäkkikohtaiset erot tekevät mallista haastavan. Lisäksi investointitarpeet nousisivat yksinkertaista syöttölinjaa merkittävästi suuremmiksi.
Skenaariot ovat alustavia ja tarkentuvat yksityiskohdiltaan hankkeen edetessä. Selvitystuloksia täydennetään hankesivulle säännöllisesti. Otamme mielellämme kommentteja ja kehitysehdotuksia vastaan kuljetusskenaarioihin liittyen sekä jatkokehitämme skenaarioita yhdessä logistiikka-asiakkaiden ja -toimijoiden kanssa kohti operatiivista toteutettavuutta.
