Vältä tulisijassasi näitä: humiseva tuli ja sytytys roskilla

Valtakunnallisen puunpolttotapakyselyn tulokset osoittavat, että moni osaa lämmittää tulisijaansa pääosin oikeaoppisesti, mutta parantamisen varaakin löytyy. Lue vinkkimme, miten tulisija kannattaa sytyttää.

Monen suomalaisen takassa loimuaa tuli liian voimakkaasti humisten ja roskia käytetään apuna sytytyksessä, vaikka niitä ei pitäisi polttaa lainkaan. Seuraavien vinkkien avulla poltat puuta mahdollisimman vähäpäästöisesti ja energiatehokkaasti. Noudata kuitenkin aina ensisijaisesti oman tulisijasi käyttöohjeita.

1. Polta vain kuivaa puuta, ei lainkaan roskia

Kaikki mikä palaa, ei sovi poltettavaksi tulisijassa. Roskien poltto vahingoittaa tulisijaa ja tuottaa paljon savua ja terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Pahvin, paperin, munakennojen ja muiden roskien poltosta syntyy runsaasti tuhkaa ja nokea, jotka tukkivat savukanavat ja -hormit. Tulisijaan ja savukanaviin tarrautuva noki kasvattaa nokipalon riskiä. Kaiken lisäksi jätehuolto- ja ympäristömääräyksissä kielletään roskien poltto tulisijoissa tai avotulella.

Maitotölkit, pahvi, paperi ja munakennot kuuluvat siis kierrätettäväksi, ei omassa tulisijassa poltettavaksi. Katso vinkit jätteiden lajitteluun hsy.fi/jateopas.

2. Varmista vedon riittävyys

Ennen sytyttämistä kannattaa varmistaa esimerkiksi tulitikulla, että vetoa on riittävästi.

Kaikki on hyvin, jos tulitikusta syntyvä savu siirtyy iloisesti hormiin. Muussa tapauksessa tarkista, tuleeko huoneeseen tarpeeksi korvausilmaa tai onko liesituuletin tai keskuspölyimuri jäänyt päälle. Jos veto ei edelleenkään riitä, lämmitä hormia esimerkiksi kuumailmapuhaltimella. Sytyttää ei kannata, jos vetoa ei ole.

Varmista, että tulisija saa riittävästi ilmaa palamiseen. Avaa tuuletusikkuna tai säädä koneellista ilmanvaihtoa.

3. Sytytä päältä

Pääsääntöisesti paras tapa varaavan tulisijan sytyttämiseen on päältä sytyttäminen. Lado puut väljästi, isommat puut alle ja pienemmät päälle. Täytä pesä korkeintaan puolilleen.

Aseta sytykkeet puupinon päälle ja ylemmän puukerroksen väleihin. Laita näiden päälle puutikkuja avittamaan palamista alkuun. Hyviä sytykkeitä ovat tuohi, lastut ja sytytyspalat.

4. Säädä ilmaa polton aikana

Pidä piipunpelti auki. Jos veto on liian kova, säädä vetoa mieluummin tulisijan ilmaluukkuja pienentämällä kuin peltiä sulkemalla. Varmista myös, että huoneeseen tulee riittävästi korvausilmaa, esimerkiksi avaamalla ikkuna tai säätämällä ilmanvaihtoa.

Lisää uusi pesällinen juuri ennen hiillosta. Käytä toisessa pesällisessä suurempia puita kuin ensimmäisessä, jos se on mahdollista. Lado puut tiiviisti, ja jätä reunoille kunnolliset ilmaraot.

Loppuhiillos palaa hitaasti, koska kaasumaiset aineet ovat palaneet ja loppu on hiilen palamista. Palamista voi nopeuttaa esimerkiksi sulkemalla luukun ilmansyöttöreiät ja ohjaamalla mahdollisimman paljon palamisilmaa arinan läpi.

Kun hiillos on palanut lähes loppuun eikä liekkejä enää näy, sulje ilman tulo ja pienennä piipunpellin aukkoa. Sulje pelti kokonaan vasta sitten, kun tulipesässä ei ole enää hehkuvia kekäleitä. Niistä irtoaa vielä häkää, joka on näkymätön myrkyllinen kaasu.

5. Älä lämmitä liikaa

Tulisijan lämmittäminen liian kuumaksi saattaa pahimmillaan vaurioittaa sen rakenteita. Esimerkiksi vuolukivitakassa voi kerrallaan polttaa enintään 10 kiloa puita yhtä takan painotonnia kohti. Muilla tulisijoilla tämä määrä voi olla pienempi. Polta mieluummin pieniä pesällisiä.

Puunpolttotapakyselyyn vastasi reilu 6 000 tulisijan käyttäjää. Kyselyn toteuttivat ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Valtiokonttori.

Lisätietoa:

• vinkkejä puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
• ympäristöministeriön Puunpolttotapakysely 2024 -julkaisu
• ympäristöministeriön tiedote puunpolttokyselystä ”Kysely selvitti suomalaisten puunpolttotapoja”