Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla mitattiin edelleen korkeita hiukkaspitoisuuksia
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittasi melko korkeita pienhiukkasten PAH-pitoisuuksia usealla pientaloalueella vuonna 2024. Viimeisen 15 vuoden aikana pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet pientaloalueilla, mutta ne ovat edelleen lähellä vuonna 2030 voimaan tulevaa uutta raja-arvoa. Hyvillä puunpolttotavoilla voi vähentää päästöjä ja niistä lähiympäristölle aiheutuvia terveyshaittoja.
Puunpolton vaikutus vaihtelee pientaloalueiden välillä ja sisällä
HSY mittasi viime vuonna PAH-yhdisteisiin kuuluvan bentso(a)pyreenin pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla kuudessa paikassa ja muualla Uudellamaalla Karkkilassa. Bentso(a)pyreeniä syntyy epätäydellisessä palamisessa ja kohonneita pitoisuuksia esiintyy erityisesti tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla, joilla poltetaan paljon puuta. Pitoisuudet ovat joillakin pientaloalueilla lähes nykyisen tavoitearvon (1 ng/m3) tasolla, joka muuttuu sitovaksi raja-arvoksi vuonna 2030.
-Vuonna 2024 pientaloalueiden korkeimmat bentso(a)pyreenin pitoisuudet mitattiin Vantaalla Päiväkummussa ja matalimmat Helsingissä Vartiokylässä. Tapanilan, Lintuvaaran ja Karkkilan tulokset asettuivat näiden väliin. Viimeisen 15 vuoden aikana pitoisuudet ovat laskeneet pientaloalueilla tehdyissä mittauksissa, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen.
Puunpolton aiheuttamat ilmanlaatuhaitat vaihtelevat pientaloalueiden sisällä ja niiden välillä. Mittausaseman sijainnilla on myös suuri vaikutus pitoisuustasoihin, sillä lähitaloista peräisin olevat päästöt korostuvat mittaustuloksissa. Vuosien välistä vaihtelua selittävät myös talven sääolosuhteet, jotka vaikuttavat puun käyttömääriin ja savujen laimenemiseen. Lämpimät talvet vähentävät yleisesti asuntojen lisälämmityksen tarvetta.
Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan bentso(a)pyreenin vuosipitoisuuksia. Liikenteellä ei ole juurikaan vaikutusta bentso(a)pyreenin pitoisuuksiin. Pientaloalueilla pitoisuudet ovat laskeneet viimeisen 15 vuoden aikana.
Pientaloalueilla korkeita hiukkaspitoisuuksia talvi-iltoina
Pientaloalueilla puunpoltto aiheuttaa korkeita pienhiukkasten ja niiden sisältämän mustan hiilen ja bentso(a)pyreenin pitoisuuksia erityisesti iltaisin. Pitoisuudet voivat tyyninä pakkasiltoina kohota huomattavasti korkeammiksi kuin vilkasliikenteisillä alueilla ruuhka-aikoina.
-Olemme mitanneet pientaloalueilla korkeimmat puunpolton päästöjen pitoisuudet heikkotuulisella pakkassäällä, jolloin savu jää leijumaan hengitysilmaan, Korhonen kertoo.
Mustan hiilen tuntipitoisuudet eri vuorokaudenaikoina eri pääkaupunkiseudun mittauspisteissä vuonna 2024. Arkiaamuina pitoisuudet kohoavat voimakkaimmin liikennealueilla. Korkeimmat pitoisuudet pientaloalueilla mitataan taas viikonloppuiltoina, jolloin tulisijoja käytetään myös eniten.
Taitavasta puunpoltosta vähemmän päästöjä
Omilla puunpolttotavoillaan voi merkittävästi vaikuttaa päästöihin. Huonon polton päästöt ovat monikertaiset verrattuna taitavaan kuivan puun polttoon hyvässä tulisijassa. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja leviävät lähialueen hengitysilmaan. Tulisijojen käyttö keskittyy niihin aikoihin, jolloin ihmiset ovat kotonaan tai pihallaan ja altistuvat siten päästöille.
-Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten puhtaasti puut palavat. Tulisijassa saa polttaa vain kuivaa puhdasta puuta, ei roskia. Puunpolton päästöjä voi vähentää myös vaihtamalla tulisijan vähäpäästöisempään tulisijaan, Korhonen vinkkaa.
Tietoa ilmansaasteista
• PAH-yhdisteitä, joihin bentso(a)pyreeni kuuluu, syntyy epätäydellisessä palamisessa. Kohonneita bentso(a)pyreenin pitoisuuksia esiintyy erityisesti asuinalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Liikenteen päästöjen vaikutus PAH-pitoisuuksiin on vähäinen. Bentso(a)pyreeni ja monet muut PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
• Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen pakokaasuista, katupölystä ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka. Herkimpiä ilmansaasteiden terveyshaitoille ovat pienet lapset ja ikääntyvät sekä hengitys- ja sydänsairaat.
• Mustaa hiiltä eli nokea vapautuu ilmaan epätäydellisestä palamisesta. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Palamisessa ilmaan vapautuvien nokihiukkasten pinnoille on kiinnittynyt terveydelle haitallisia orgaanisia yhdisteitä, kuten PAH-yhdisteitä, muita orgaanisia yhdisteitä ja metalleja.
Lisätietoa:
- Vinkkejä oikeaoppiseen puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
- Ilmanlaatu nyt
- Ilmansaasteiden terveyshaitat -tietoartikkeli
- Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan PAH-pitoisuudet
- ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen, etunimi.sukunimi@hsy.fi