Niitytykset ja Itämeren suojelu ovat HSY:n toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi

22. toukokuuta 2024 vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Luonnon monimuotoisuuden suojelu, erityisesti ihmisen toimien aiheuttamilta haitoilta, on keskeistä kestävän kehityksen varmistamiseksi ja luonnon säilyttämiseksi tuleville sukupolville. HSY turvaa luonnon monimuotoisuutta monin eri tavoin kuten perustamme niittyjä ja vähennämme kuormitusta Itämereen.

Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan maapallon lajien ja eliöyhteisöjen kirjoa. HSY suojaa monimuotoisuutta monin eri tavoin. Edistämme monimuotoisuutta esimerkiksi perustamalla niittyjä pörriäisten elinympäristöiksi, ehkäisemällä kuormitusta Itämereen ja vaalimalla vesiluonnon monimuotoisuutta.

Esimerkiksi tehokas jätevedenpuhdistus ja jätteiden käsittely suojaavat ympäristöä ja sitä kautta myös luonnon monimuotoisuutta. Tehokas jätevedenpuhdistus onkin jokapäiväinen teko, jolla suojelemme rannikkovesiämme ja koko Itämerta.

Kehitämme myös ympäristötiedon hallintaa ja paikkatietopohjaisia aineistoja. Tuotamme luotettavaa ja ajantasaista tietoa pääkaupunkiseudun sekä muun Uudenmaan ilmanlaadusta sekä kehitämme ilmanlaadun mittausverkkoa.

Monimuotoiset luonnonympäristöt ovat vahvempia ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden edessä. Tavoitteenamme on edistää luonnon monimuotoisuutta, lähiympäristön hyvää tilaa ja ympäristöterveyttä. Pyrimme omilla toimillamme varmistamaan, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja kehittyy kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. Yhdessä voimme luoda terveemmän ja kestävämmän ympäristön meille kaikille. Toimintaa lähiympäristöstä huolehtien on yksi strategiaohjelmistamme.

Rakennamme uutta elinympäristöä pörriäisille 

Etsimme sopivia kohteita niittyjen rakentamiselle alueiltamme. Tämä on tärkeää työtä, sillä Suomessa niittyjen ja muiden avointen elinympäristöjen umpeenkasvu on keskeisin syy etenkin mesipistiäisten ja perhosten uhanalaistumiseen.  

Yhdeksi sopivaksi kohteeksi on valikoitunut Ämmässuon ekoteollisuuskeskus, jossa on runsaasti tilaa niityille vanhan kaatopaikan päällä. Kaatopaikalle ei ole viety asukkaiden sekajätteitä enää vuoden 2014 jälkeen, joten tavoitteena on muuttaa vanha kaatopaikka kukkivaksi niityksi seuraavien vuosien aikana. Yhteensä niittyjä on tarkoitus perustaa reilu 30 hehtaaria.  

Niittyjen perustamisen vaikutusta kasvillisuuteen ja pölyttäjiin seurataan säännöllisesti. Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta aloitetaan jo tänä vuonna kasvillisuus-, hyönteis- ja perhosseurannalla. Linnustolaskentoja jatketaan vakiintuneen käytännön mukaisesti.  

Alueemme tarjoavat monenlaisia elinympäristöjä 

Ämmässuon suuri avoin ekoteollisuuskeskuksen alue tarjoaa monille eläimille elinympäristöjä. Alueella on tehty monenlaisia eläinhavaintoja aina lokista huuhkajaan ja ilvekseen.  

Jätämme myös tarkoituksella osan alueistamme vähemmälle hoidolle, tällä helpotamme eläimiä löytämään ruokailu- ja piilopaikkoja toimipisteidemme ympäristössä. Lisäksi torjumme vieraslajeja, jotta alueemme eivät toimi näiden lajien siemenpankkeina.

Saneeraamme viemäriverkostoa ja ohjeistamme työmaavesien hyvää hallintaa 

Investoimme viemärijärjestelmien parantamiseen ja sitä kautta ylivuotojen vähentämiseksi vesistöihin, mikä taas vähentää kuormitusta Itämereen. Pyrimme vähentämään jäteveden ylivuotoja kiinnittämällä erityisesti huomiota ja saneeraamalla niiden alueiden viemäriverkkoa, joissa ylivuotoja esiintyy. Tänä vuonna jatkamme ahtaiksi käyneiden viemäriosuuksien korjaamista erityisesti Espoon Järvenperän alueella sekä Blominmäen itäisellä valuma-alueella, joissa jäteveden ylivuotoja on esiintynyt. Viemäreiden kapasiteettia on lisättävä toimintavarmuuden turvaamiseksi, koska jätevesimäärä kasvaa kaupungin kehittyessä. Ilmastonmuutoksen myötä myös sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mikä entisestään korostaa vesihuollon saneeraustarvetta.  

Olemme laatineet myös uuden työmaavesiohjeen yhteistyössä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien kanssa. Uusi työmaavesiohje vähentää pääkaupunkiseudun työmaiden päästöjä vesistöihin ja tarjoaa keinoja työmaavesien hallintaan sekä ohjearvot päästöille. Vaikka yksittäisen työmaan kesto voi olla lyhyt, työmaat kuormittavat usein samoja pintavesiä. Työmaiden vesi kulkeutuu hulevesiviemäristä tai ojasta puhdistamatta lähimpään vesistöön, jonka ympäristössä voi olla useita eri työmaita. Jos vesiä ei käsitellä oikein, vesistöihin päätyy muun muassa öljyä, raskasmetalleja ja kiintoainesta eli maata. Maa samentaa puroja ja estää kalojen kutemisen ja vesikasvien kasvun. Työmaavesien käsittelyllä vaalitaan siis myös vesiluonnon monimuotoisuutta.

Maanpeiteaineisto mahdollistaa uhanalaisten lajien paremman huomioimisen 

Yksi HSY:n luonnon monimuotoisuutta tukevista tietoa tuottavista projekteista on ylläpitämämme Helsingin seudun maapeiteaineisto. Aineistossa maanpinta on luokiteltu teihin ja rakennuksiin, muuhun vettä läpäisemättömään pintaan, vettä läpäisevään pintaan, eri korkuisiin kasvillisuusluokkiin, avokallioihin sekä vesialueisiin. Aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi liito-oravatarkasteluissa sekä ekologisten käytävien ja viheralueverkoston tunnistamisessa. Julkaisemme maanpeiteaineiston avoimena datana kahden vuoden välein.