Itämeri alkaa katukaivosta – kaivo ei ole roskis

Hulevesikaivojen ympärille ilmestyvät ahven- ja haukitarrat muistuttavat, etteivät roskat kuulu kaduille tai katukaivoihin. Maahan heitetyt roskat voivat kulkeutua huleveden mukana lähimpään vesistöön ja lopulta Itämereen, sillä hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on mukana Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -kampanjassa 19.8.-1.9.2024.

Mahanpuruja muovista on kampanja roskaantumista vastaan. Suuret, värikkäät kalatarrat katukaivojen kansien ympärillä muistuttavat roskien reitistä kaupungista mereen ja jopa kalan suuhun. Valtaosa roskista on peräisin kaupunkilaisten käsistä. Oikea paikka roskille on jäteastia, ja oikein lajiteltuina ne ovat tärkeä osa kiertotaloutta. Maahan ja luontoon päätyessään roskat ovat ympäristöhaitta ja myös hukkaan heitettyä raaka-ainetta.

Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka virtaa rakennetussa ympäristössä pintoja pitkin. Hulevesi johdetaan yleensä hulevesiviemäreihin tai avo-ojiin, mistä se virtaa puroihin, jokiin, järviin tai mereen.

- Hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan useimmiten käsittelemättömänä luontoon. Tämä huleveden melko suora reitti vesistöihin on monelle yllätys, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Marika Visakova.

Vesistöjen tilaan on suuri merkitys sillä, mitä niihin kulkeutuu hulevesien mukana. Huleveden laatuun ja siten myös oman lähivesistön tilaan voi yksinkertaisesti vaikuttaa huolehtimalla roskat roskiin.

- Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä ikinä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi, Visakova harmittelee.

Ahven- ja haukitarrat hulevesikaivojen ympärillä eri kaupungeissa

Roskaantumisesta muistuttavia kalatarroja voi nähdä hulevesikaivojen ympärillä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Kampanjassa on mukana myös lukuisia muita kaupunkeja ympäri Suomen. Helsingissä tarroja on Vuosaaressa ja keskustan alueella. Espoossa kalatarroja näkee Leppävaarassa, Otaniemessä, Tapiolassa ja Matinkylässä. Vantaalla tarrat ovat Kivistön alueella. Kauniaisissa tarroja on keskustan alueella.

Mahanpuruja muovista -kampanjan taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry. Pääkaupunkiseudulla toteutuksesta vastaa HSY yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa. Kampanja-aika on 19.8.-1.9.2024. Tämän jälkeen tarrat kerätään pois katukuvasta. Tarrat ovat PVC-vapaita ja ne ovat käytön jälkeen kierrätettävissä metallina.

Huolehdimme alueellamme hulevesiviemäriverkoston ylläpidosta ja rakentamisesta. Verkoston pituus on noin 2500 kilometriä ja matkan varrella on tuhansittain hulevesikaivoja. Olemme mukana Itämerihaasteessa, jossa yhtenä teemana on roskaantumisen hillitseminen. Osallistumme myös Helsingin roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelman toteutukseen. Itämeren hyvinvointiin liittyvän tietoisuuden lisääminen on yksi strategisista tavoitteistamme.

Mahanpuruja muovista on osa PlastLIFEhanketta. PlastLIFE-hanke saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.

Tarrojen sijainnit kaupungeissa

Helsinki:

• Vuosaari: Aurinkoranta ja Columbuksen ympäristö
• Ateneum, Rautatientori
• Kamppi: Fredrikinkatu ja Salomonkatu
• Oodin ympäristö, Töölönlahti Pikku-Finlandian kohdalla

Espoo: 

• Leppävaara: uimahalli, Leppävaaranraitti, Alberganesplanadi
• Otaniemi metroasema
• Tapiola: Tapiontori, Kauppamiehentie ja Kulttuurikeskus
• Matinkylä: Piispanaukio ja uimahalli

Kauniainen:

• Tunnelitie
• Thurmaninaukio
• Varuboden Asematie

Vantaa:

• Kivistö

Tarrassa kita ammollaan oleva hauki muistuttaa, että hulevesikaivoon päätyvä roska voi joutua kalan mahaan. Hulevettä ei pääsääntöisesti puhdisteta, vaan se johdetaan sellaisenaan lähimpään vesistöön.

Vuonna 2023 värikäs kalatarra muistutti Espoossa Museo Leikin edessä, että roskat voivat päätyä katukaivosta lähivesistöön ja kalan mahaan.