Toimintaamme vaikuttavat lainsäädännön muutokset

Toiminnassamme noudatamme lakeja ja määräyksiä. Seuraamme lainsäädännön muutoksia ja ennakoimme muutoksien vaikutuksia toimintamme.

Jätelain muutos

Suomen hallitus antoi joulukuussa 2017 esityksen jätelain muuttamisesta, jonka mukaan kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. HSY:n jätehuollon tehtäväkenttään jätelain muutokset vaikuttavat merkittävästi. Lainmuutos rajaa toteutuessaan julkishallinnon hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä muun kuin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kunnan lakisääteisen jätehuoltovastuun ulkopuolelle. Laki on ehdotettu tulemaan voimaan 1.1.2019, kuitenkin siten, että voimassa oleville jätteenkuljetussopimuksille on annettu maksimissaan kolmen vuoden siirtymäaika. Jätelain muuttamista koskevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittely on parhaillaan kesken (toukokuu 2018). Esitys on ensimmäinen vaihe jätelain kaksiosaisen uudistuksen kokonaisuudesta. Uudistuksen toisessa vaiheessa kehitetään jätealan markkinoita luomalla jätteiden ja sivuvirtojen markkinapaikka. Tarkoituksena on, että markkinapaikka helpottaisi markkinapuutteen osoittamista ja siten sujuvoittaisi kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen (ns. TSV-palvelut) liittyviä menettelyjä sekä parantaisi menettelyn läpinäkyvyyttä. Jätehuollon markkinapaikkaa sekä ns. toissijaisella vastuulla toteutettavia palveluita koskevia säädösehdotuksia ei ole vielä käytettävissä, joten niiden vaikutuksia HSY:n toimintaan on toistaiseksi mahdotonta arvioida.

Valtioneuvosto on 19.12.2017 hyväksynyt valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023. Valtakunnallinen jätesuunnitelma sisältää jätepolitiikan ja jätehuollon kehittämisen tavoitteet sekä toimet niiden saavuttamiseksi. Jätesuunnitelman mukaan yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Jätesuunnitelmassa esitetään useita toimenpide-ehdotuksia, joilla kierrätysastetta voidaan pyrkiä nostamaan.

EU:ssa on päästy 18.12.2017 alustavaan sopuun kuudesta jätealan direktiivistä. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan jäte-, pakkaus- ja kaatopaikkadirektiivejä. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttia, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttia. Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä. Uusiin tavoitteisiin päästään lisäämällä ja tehostamalla jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä. Jatkossa jäsenmaiden on aina järjestettävä lasi-, metalli-, paperi-, muovi- ja biojätteiden erilliskeräys, ja velvollisuudesta saa poiketa vain erityisin perustein. Erilliskeräys voi olla järjestetty kiinteistökohtaisesti tai aluekeräyksenä. Tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.

Direktiivimuutokset tulevat voimaan todennäköisesti kesällä 2018. Suurin osa säännöksistä on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä kahden vuoden kuluttua niiden voimaantulosta eli arviolta kesällä 2020.

Hulevesien käsittely

Vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuivat syksyllä 2014, jolloin hulevesi erotettiin vesihuollosta. Hulevesi on rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Laeissa määrättiin, että hulevesien hallinnan kokonaisvastuu siirtyy kunnille, mutta kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä. HSY neuvotteli vesihuoltolain mukaista sopimusta jäsenkuntien kanssa. Sopimus hyväksyttiin HSY:n hallituksessa tammikuussa 2018 ja se on tavoitteena astua voimaan vuoden 2018 aikana. Vesihuoltolain perusteella vesihuoltolaitos voi periä huleveden viemäröinnin perusmaksun ja liittymismaksun lisäksi myös huleveden käyttömaksua. Lisäksi vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos perii jäsenkunniltaan korvausta yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä.

Hankintalaki

EU-direktiiveihin pohjautuvat kansalliset hankintalait astuivat voimaan vuoden 2017 alusta. Niiden tavoitteena on mm. tehostaa julkisten varojen käyttöä, yksinkertaistaa hankintamenettelyjä, parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa sekä tehostaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista. Kilpailutustapoja kuvataan aikaisempaa tarkemmin. EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskeva odotusaika lyhenee 21 päivästä 14 päivään siitä, kun tarjoaja on saanut valitusosoituksella varustetun päätöksen tiedoksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KVV) on uusi hankintalain noudattamista valvova organisaatio, jolle jokainen voi tehdä toimenpidepyynnön hankintamenettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. HSY on päivittänyt oman hankintaohjeistuksensa lakien mukaiseksi.

EU:n tietosuoja-asetus

EU:n tietosuoja-asetus tulee yhdenmukaistamaan eurooppalaista tietosuojasääntelyä. Asetus astuu voimaan toukokuussa 2018. Se asettaa uusia vaatimuksia henkilötietojen käsittelyyn. HSY:ssä on järjestetty koko henkilöstölle tietosuojakäytäntöihin liittyvää koulutusta ja tietosuojalainsäädännön vaatimukset on huomioitu HSY:n toiminnassa.