Esipuhe

Olemme sitoutuneet kansallisiin ja kansainvälisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin

Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämisessä osana toimintaamme. Olemme laatineet HSY:n resurssitehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille 2017–2019. Se sisältää ne hankkeet, investoinnit ja toimenpiteet, joita resurssitehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta meidän on mahdollista edistää. Tavoitteenamme on parantaa oman toimintamme energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme. Niitä olemme sitoutuneet vähentämään pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, sekä pääkaupunkiseudun tarkistettuihin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuuteen vuoteen 2050 mennessä. Uudessa, vielä valmisteluvaiheessa olevassa strategiassamme olemme tarkistaneet tavoitteeksemme hiilineutraaliuden jo vuoteen 2030 mennessä.

Energiatehokkuutemme parantamiseksi solmimme työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ensimmäisen kuntien energiatehokkuussopimuksemme helmikuussa 2012 ja uuden vuosille 2017 - 2020 ajoittuvan energiatehokkuussopimuksen syksyllä 2016. Sen mukaisesti minimitavoitteenamme on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä vuoden 2015 tasoon verrattuna. Lisäksi olemme asettaneet 4 %:n välitavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

Olemme sitoutuneet ympäristöasioiden ja vastuullisuuden edistämiseen useiden kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien ja sitoumusten kautta, kuten Itämerihaasteen, joka on Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien jo vuonna 2007 tekemä aloite Itämeren tilan parantamiseksi. HSY on laatinut omat toimintaohjelmansa osana Itämerihaastetta jo useampana toimintakautena. Olemme sitoutuneet myös vuonna 2015 solmittuun YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, eli Agenda 2030: een. Sen tavoitteena on kestävä kehitys, joka ottaa huomioon niin ympäristön kuin ihmisetkin. Sosiaalisen vastuun osalta olemme allekirjoittaneet monimuotoisuussopimuksen ja olemme mukana monimuotoisuusverkoston työssä. Muun muassa näistä voit lukea lisää käsillä olevasta vastuullisuusraportistamme.

Meillä on yhtenäiset kansainvälisesti standardoidut toimintamallit

Kun HSY perustettiin vuonna 2010, meillä oli käytössämme viiden eri organisaation toimintatapoja. Toimiaksemme yhtenäisesti ja tarjotaksemme tasapuoliset ja laadukkaat palvelut asiakkaillemme meidän oli luotava yhteiset selkeät toimintamallit. Pitkäjänteisen työn tuloksena keväästä 2017 alkaen toimintamme täyttää kansainväliset sertifiointivaatimukset. Toimintajärjestelmämme antaa meille yhteiset selkeät toimintamallit, jotka tukevat strategian toteuttamista ja johtamista sekä auttavat meitä toiminnan kehittämisessä jatkuvan parantamisen periaatteella.

Käytettävät standardit ovat laadunhallinnan osalta ISO 9001, ympäristöasioiden osalta ISO 14001 ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden osalta OHSAS 18001.

Olemme materiaalivirtojen jalostaja ja kiertotalouden edistäjä

Tavoitteenamme on muun muassa edistää biomassojen ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä sekä uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa. Jätevirroista pyrimme löytämään uusien innovaatioiden avulla vielä hyödyntämispotentiaalia sekä HSY:n omassa toiminnassa että teollisiin symbiooseihin perustuvassa Ekomo-toiminnassa.

Pääkaupunkiseudun jätehuolto on viimevuosina muuttunut voimakkaasti. Jätteiden kierrätys materiaalina ja energiahyödyntämisenä on lisääntynyt ja kaatopaikkasijoittaminen lähes loppunut. Syyskuussa 2017 ekoteollisuuskeskuksemme Ämmässuolla täytti 30 vuotta. Nykyisin siellä toimii ekoteollisuuskeskus Ekomo, jossa HSY toimii kiertotalouden mahdollistajana.

Tavoitteenamme on, että alueen toimijat hyötyvät toistensa resursseista, kuten materiaalivirroista, energiasta ja osaamisesta. Tällöin jätteiden syntyminen minimoidaan ja alueella tuotettua energiaa käytetään tehokkaasti. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Ravinnetuotteiden valmistusta on tutkittu Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla vuodesta 2016 lähtien. HSY:n kehittämä RAVITA-menetelmä valittiin osaksi Suomen hallituksen kiertotalouden kärkihanketta. Menetelmä mahdollistaa ravinteiden talteenoton suoraan jätevedestä puhdistusprosessin lopuksi. Talteen otetusta fosforista ja typestä voidaan valmistaa esimerkiksi kierrätyslannoitetta. RAVITA-menetelmän yksi etu on sen skaalautuvuus, sitä voidaan käyttää erikokoisilla ja teknisesti erilaisilla puhdistamoilla. Menetelmä edustaa täysin uuttaa teknologista ratkaisua eikä vastaavaa ole missään muualla maailmassa käytössä. HSY sai työstä Sitran kiertotalouspalkinnon keväällä 2018.

Toimintamme on taloudellisesti kestävällä pohjalla

Pitkäjänteisellä taloudenhoidolla varaudumme nykyiseen ja tulevien vuosien ennätyksellisen suureen investointitasoon ja siitä aiheutuviin kasvaviin poistoihin ja rahoituskuluihin. Harjoitamme vastuullista taksapolitiikkaa, eli huolehdimme siitä, että kykenemme säilyttämään asiakasmaksut kohtuullisina myös pitkällä aikavälillä.

Suurin yksittäinen hankkeemme on vuonna 2021 valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo, jonka toteutustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja käsittelee 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. Sen myötä asukaskohtainen ravinnekuormitus Itämereen vähenee nykyisestä. Tavoitteenamme on poistaa jätevedestä yli 96 prosenttia sen sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

Teemme työtä uudella tyylillä uusissa ympäristöystävällisissä monitoimityötiloissamme

Uudet toimitilamme Ilmalassa valmistuivat vuodenvaihteessa 2018. Uuteen monitilatoimistoon muutti tammikuussa henkilöstöä viidestä eri toimipisteestä. Tavoitteenamme on parantaa sisäistä vuorovaikutusta ja tehostaa toimintaamme. Uudet tilat ja uusi työn tyyli mahdollistavat lisäksi paremman otteen digitalisaatioon ja työviihtyvyyteen.

Uudet päätoimitilat toteuttavat hyvin HSY:n ympäristöarvoja niin rakentamistapansa kuin sijaintinsa puolesta. Rakennus on lähes nollaenergiatalo, jonka minimaalinen energiatarve katetaan uusiutuvalla energialla. Se on Suomen ensimmäinen EU-määräykset täyttävä hiilineutraali julkinen rakennus.

Raimo Inkinen

toimitusjohtaja