Hoitotyössä syntyy hyvin monenlaista jätettä. Pääasiassa jäte on tavallista kotitalousjätteeseen ja kaupalliseen sekajätteeseen verrattavissa olevaa jätettä. Osa jätteestä voi virheellisesti käsiteltynä aiheuttaa terveysvaaran joko jätettä käsitteleville työntekijöille tai jopa julkiselle terveydelle (tartuntavaarallinen jäte).
Erityistä käsittelyä vaativat jätteet ovat mm. viiltävät ja pistävät jätteet (injektioneulat, kertakäyttöveitset, veitsenterät jne.), veri ja anatomiset jätteet (diagnostiset näytteet, kehon osat jne.), farmaseuttiset jätteet (lääkkeet, lääkeliuokset jne.), tartuntavaaralliset jätteet (ruttoa, pernaruttoa tai verenvuotokuumetta sairastavien potilaiden jätteet) sekä ongelmajätteet eli vaaralliset jätteet (monet kemikaalit ja/tai myrkylliset aineet).
Sairaala on monipuolisia palveluja tarjoava laitos, jossa paitsi hoidetaan ja kuntoutetaan akuutisti sairaita ja pitkäaikaissairaita potilaita myös asutaan, syödään, nukutaan ja vietetään aikaa. Tämä kaikki vaatii valtavan määrän hoitotyössä tarvittavia tarvikkeita, laitteita, koneita, lääkkeitä jne. Viime vuosikymmeninä pyrkimykset työvoiman säästöön ovat synnyttäneet alalle kertakäyttökulttuurin. Nykyään kertakäyttöisiä ovat monet pientarvikkeet neuloista kaarimaljoihin ja lääkepurkkeihin, pesulapuista vaippoihin.
Sairaalajäte on suurimmalta osin potilaiden hoitoon liittyviä kertakäyttötuotteita, joista pieni osa on verellä tahriintunutta. Sairaalan sekajäte koostuu 67 % osalta vaipoista, muovista ja pehmopaperista (leikkausliinat, tutkimuspöydän suojat, infuusionestepussit ja -letkut sekä kertakäyttökäsineet). Viiltävää ja pistävää jätettä sairaalassa syntyvästä jätteestä on n. 1,5 % ja vaarallista jätettä n. 1 %. (Lähde: Palveluilla parempaan materiaalitehokkuuteen, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2006:7, YTV.)
Sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten oleellisimmat ympäristövaikutukset liittyvätkin juuri materiaalien kulutukseen ja jätteisiin sekä energiankulutukseen. Sairaalan toimintakulttuuri ja työskentelytavat ovat avainroolissa jätteen synnyn ehkäisyssä. Alalle on tyypillistä sijaistyövoiman runsas käyttö ja opiskelijoiden suuri määrä; tämän johdosta tarvitaan selkeät toimintaohjeet, miten missäkin tilanteessa toimitaan.
Erilaiset toimintakulttuurit eri hoitolaitoksissa hankaloittavat hyvien käytäntöjen omaksumista, jolloin korostuu opiskelijoiden ja oppilaitosten merkitys toimintakulttuurin uudistamiseksi ja yhtenäistämiseksi sekä parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Alan ammattilaisten asenteisiin ja työtapoihin on iskostunut kertakäyttökulttuuri, syynä tähän on mm. viime vuosien kova työpaine, mutta myös alan tarvikkeiden tuotekehitys ja markkinointi – kaikkeen toimintaan luodaan kertakäyttöisiä tarvikkeita ja perusteluina niiden käytölle on helppous, edullisuus ja hoitajan työajan säästö.
Asennemuutoksessa opiskelija on avainasemassa, sillä häneltä usein odotetaan toimintatapojen kyseenalaistamista sekä uusien ajatusten ja uusimman tiedon tuomista kentälle.
Perushoidossa syntyviä jätteitä ovat mm.
- kertakäyttöiset patjasuojukset
- kertakäyttöiset poikkilakanat, ym. vuodesuojat
- vaipat, terveyssiteet, inkontinenssisuojat
- pakkauspaperi
- pakkauspahvi
- pakkausmuovi
- elintarvikkeiden ylijäämät ja pakkausjätteet
- henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet, mm. hammasharjat, parranajovälineet, pesusienet yms.
- käsipyyhkeet
- vanhentuneet tuotteet
- pilalle menneet tuotteet
- suojakäsineet
- ruuantähteet
- kahvinporot
- kahvimukit
- sanoma- ja aikakauslehdet.
Kliinisissä hoito- ja tutkimusmenetelmissä syntyviä jätteitä ovat mm.
- kertakäyttöiset elektrodit
- kertakäyttösetit: esim. katetrointi-, erilaiset pesusetit, ompeleitten poistosetit
- suojakäsineet
- kaarimaljat
- mittalaitteet ja niiden osat; sisältävät paljon kertakäyttöosia ja esim. kertakäyttöliuskoja
- ampullit ja ruiskepullot; sis. usein lääkeylijäämiä
- ruiskut ja neulat
- käsineet
- desinfektioaineet
- laboratorioreagenssit.
Lääkehoidon jätteitä ovat mm.
- kertakäyttöiset lääkekupit
- kertakäyttöiset neulat ja ruiskut
- lääkkeet
- infuusiopussit, infuusiovälineet
- letkut.
Toimistotyön jätteitä ovat mm.
- kopiopaperit
- värikasetit
- muut toimistotarvikkeet.
Kodinhoidollisissa tehtävissä syntyy seuraavia jätteitä
- ruuantähteet
- elintarvikepakkaukset
- pesuainepakkaukset
- poisheitettävät siivous- yms. välineet
- muu kotitalousjäte.
Vaaralliset jätteet
- vanhentuneet lääkkeet sekä hoidossa ylijääneet lääkkeet, sekä potilaalle infuusiopulloon, -pussiin ja letkuihin antamatta jääneet että laimennuksissa syntyneet ”pullonpohjat”
- loisteputket, lamput yms.
- elohopeaa sisältävät loisteputket ja -lamput, lämpö- ja kuumemittarit
- amalgaamijäte vanhoja paikkoja poistettaessa tai muuten suussa työskenneltäessä
- raskasmetalleja sisältävät akut ja paristot
- röntgenkehitteet ja -kiinnitteet
- filmit
- öljy
- erilaiset pesu- ja desinfiointiaineet tai kemikaalit (kuten formaliini ja ksyleeni)
- lipeää sisältävät anestesiasuodattimet
- luusementti
- tartuntavaarallinen jäte
- ruttoa, pernaruttoa, verenvuotokuumeita tai tunnistamatonta tautia sairastavan potilaan eritteet ja hoidosta syntyvät jätteet.
Tartuntavaarallinen jäte on hyvin harvinaista. Vaarallisille tartuntataudeille on ominaista, että ne tarttuvat helposti ja voivat levitä ympäristöön esim. vesien ja jyrsijöiden välityksellä, ellei jätettä käsitellä asianmukaisesti polttamalla.
Vaarallisten jätteiden säilytykseltä edellytetään yleensä samanlaista varastointia kuin vastaavilta kemikaaleilta. Pakkauksessa on oltava mainittuna jätteen haltija, jätteen nimi, koostumustiedot, jätteen määrä ja tarpeelliset varoitusmerkit.
Erityisjätteet
Erityisjätteellä tarkoitetaan sellaista jätettä, joka vaatii yhdyskuntajätteestä poikkeavan käsittelyn olematta vaarallista jätettä, kuten esim. viiltävä tai pistävä jäte ja biologinen jäte.
- neulat
- kertakäyttöveitset
- veitsenterät
- infuusioletkujen terävät osat
- lansetit
- suuret kudospalat
- sikiöt, raajat
- näyteviljelyt
- verimaljat
- runsaasti verta sisältävät siteet tai letkustot
- veri
Viiltävä ja pistävä jäte voi pakkauksen ja kuljetuksen yhteydessä aiheuttaa tapaturma- ja tartuntavaaran jätettä käsittelevälle henkilöstölle. Sen vuoksi viiltävä ja pistävä jäte kerätään särmäisjäteastioihin, jotka täyttävät turvallisuusstandardin BS 7320 mukaiset ominaisuudet ja toimitetaan suljettuna siihen varattuun keräysastiaan.
Biologinen jäte voi olla tunnistettavaa tai tunnistamatonta. Tunnistettavalla jätteellä tarkoitetaan esim. sikiöitä, suuria kehon kappaleita kuten raajat. Tunnistettavaa jätettä kutsutaan myös eettiseksi jätteeksi. Tunnistamatonta jätettä ovat esim. pienemmät kudospalat ja veri. Tunnistettava ja tunnistamaton jäte kerätään erikseen ja hävitetään polttamalla luvallisessa jätteenpolttolaitoksessa.