Tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa syntyi jätettä keskimäärin kahden viikon aikana yhteensä noin 6,8 kg asukasta kohden, mikä vastaa vuositasolla noin 176 kg jätettä per asukas. Sekajätettä kotitalouksissa syntyi kahden viikon tutkimusjakson aikana keskimäärin 1,7 kg asukasta kohti, mikä tarkoittaa koko vuoden aikana noin 45 kg sekajätettä per asukas. Tämä on hyvin pieni lukema verrattuna pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 tehtyyn
. Sen tutkimuksen mukaan sekajätettä syntyy vuodessa pääkaupunkiseudun kotitalouksissa keskimäärin 157 kg asukasta kohti. Tätä eroa selittää merkittävästi se, että tähän tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet ovat olleet keskimääristä valveutuneempia jäteasioissa. Jätteen syntyyn huomiota kiinnittävät ja lajittelusta kiinnostuneet kotitaloudet ovat oletettavasti olleet innokkaampia osallistumaan tutkimukseen kuin vähemmän lajittelevat kotitaloudet. Toinen mahdollinen selitys on se, että suurikokoisia jätteitä kuten huonekaluja ja kodinkoneita, jotka eivät kuulu sekajätteeseen, mutta joita kuitenkin usein sinne päätyy, ei oletettavasti tässä tutkimuksessa punnittu lainkaan.
Painon perusteella mitattuna kotitalouksissa syntyi eniten biojätettä, jota syntyi kahden viikon tutkimusjakson aikana keskimäärin noin 2,2 kg per asukas, mikä tarkoittaa vuositasolla 57 kg per asukas. Biojätteeseen on laskettu mukaan sekä biojäteastiaan, että kompostoriin viety kotitalousbiojäte. Toinen painava jätelaji oli paperi, jota syntyi keskimäärin kahden viikon aikana 1,6 kg asukasta kohti, mikä tarkoittaa koko vuoden aikana noin 40 kg paperia per asukas. Paperin syntymäärissä oli hyvin suuria eroja tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien välillä, mitkä ovat helposti selitettävissä erilaisten sanoma- ja aikakausilehtien tilaamisella sekä mainospostin kieltämisellä.
Seuraavaksi eniten kotitalouksissa syntyi kartonkia, jota syntyi keskimäärin kahden viikon aikana 0,5 kg asukasta kohti, mikä vastaa noin 13 kg kartonkia vuodessa per asukas. Muovia mukana olleissa kotitalouksissa syntyi keskimäärin 0,4 kg asukasta kohti kahden viikon aikana. Koko vuoden aikana muovia syntyy siis noin 9 kg asukasta kohti. Muovi on määräänsä nähden huomattavasti kevyempää kuin muut tutkimuksessa mukana olleet jätelajit. Vähiten kotitalouksissa syntyi tutkimusjakson aikana lasia ja metallia. Lasia syntyi kahden viikon aikana keskimäärin 300 g asukasta kohti ja metallia 120 g asukasta kohti. Tämä vastaa noin 8 kg lasia ja 3 kg metallia asukasta kohti vuodessa.
Taulukko kahden viikon tutkimusjakson aikana syntyneistä keskimääräisistä jätemääristä asukasta kohti sekä tutkimuksen pohjalta tehdyt arviot koko vuoden aikana syntyvistä jätemääristä asukasta kohti.
2 viikkoa
| 6,8 kg/as
| 1,7 kg/as
| 2,2 kg/as
| 0,5 kg/as
| 0,3 kg/as
| 0,1 kg/as
| 0,4 kg/as
| 1,6 kg/as
|
Vuosi
| 176 kg/as
| 45 kg/as
| 57 kg/as
| 13 kg/as
| 8 kg/as
| 3 kg/as
| 9 kg/as
| 40 kg/as
|
Tulosten vertaaminen omiin tuloksiin
Mikäli olit mukana tutkimuksessa ja haluat vertailla omia tuloksiasi keskiarvotuloksiin niin mainittakoon, että yllä esitettyihin keskiarvoihin on laskettu mukaan kaikki tutkimuksessa mukana olleet kotitaloudet riippumatta siitä, lajittelivatko he kyseisen jätelajin vai eivät. Omien tuloksien vertaaminen keskiarvotuloksiin onnistuu luotettavimmin kokonaisjätteen ja sekajätteen osalta, koska muita jätelajeja ei syntynyt kaikissa kotitalouksissa. Muiden jätelajien tulosten vertaaminen omiin tuloksiin ei anna todellista kuvaa, koska lukemia pienentää tulokset kotitalouksista, joissa kyseistä jätelajia ei lajiteltu ollenkaan.
Sekajätettä, biojätettä, kartonkia ja paperia syntyi yli 90 % kaikista mukana olleista kotitalouksista, joten niiden tulosten vertaaminen voi jossain määrin antaa oikean suuntaista kuvaa. Tosin ei pystytä todentamaan, että kotitalouksissa kaikki tähän jätelajiin kuuluvat jätteet on lajiteltu oikein. Muovin lajitteli kaikista mukana olleista kotitalouksista 81 %. Muovin lajittelu on verrattain uutta pääkaupunkiseudulla, eikä kaikilta kiinteistöiltä löydy vielä muoville omaa keräysastiaa. Erityisesti harvemmin syntyvien jätelajien kuten lasin ja metallin osalta on hyvin mahdollista, että kyseisiä jätelajeja ei sattunut syntymään ollenkaan kahden viikon tutkimusjakson aikana, vaikka kyseiset materiaalit lajiteltaisiinkin kotitaloudessa.
