Usein kysytyt kysymykset puhdistamon käytönaikaisesta toiminnasta

Millainen liikenne laitoksella on sen valmistuttua?

Puhdistamolla työskentelee 30–40 henkilöä, joista monet todennäköisesti kulkevat töihin omalla autolla, koska julkisen liikenteen yhteydet Blominmäkeen ovat huonot. Arkipäivisin normaaliin työaikaan puhdistamolle tulee muutama raskaan liikenteen ajoneuvo. Blominmäen kalliotiloihin puhdistamon yhteyteen tulee myös sakokaivolietteiden vastaanottopiste, jonne saattaa ajoittain tulla muutamia loka-autoja tunnissa. Viemäritunneleihin liittyvä liikenne on erittäin vähäistä ja liittyy vain tunneleiden huoltotöihin.

Miten varmistatte, ettei lähiympäristöön tule hajuhaittoja sitten, kun puhdistamon toiminta alkaa?

Puhdistamon luolastosta kaikki haiseva ilma kootaan ja puhalletaan 100 m korkean piipun kautta taivaalle. Hajut laimenevat ilmassa niin, ettei maanpinnalla haise. Viikinmäen puhdistamosta saatuja kokemuksia on hyödynnetty Blominmäen suunnittelussa. Tuloviemäritunnelin ilmapoistot keskitetään paikkoihin, joista ei aiheudu haittaa asukkaille. Jos hajuhaitat osoittautuvat arvioitua suuremmiksi, on monia korjaavia toimenpiteitä mahdollista tehdä.

Kuljetetaanko puhdistamolle vaarallisia aineita kuorma-autolla?

Metanoli (palava neste) ja polttoöljy ovat vaarallisimmat puhdistamolla käytetyt aineet. Ferrosulfaatti ja kalkki eivät ole niin vaarallisia. Muita kemikaaleja tarvitaan pienempiä määriä, mutta nekään eivät ole erityisen vaarallisia.

Miten estetään ylivuodot? 

Käsittelemättömän ja käsitellyn jäteveden siirtoihin liittyy pieniä teknisiä riskejä kuten esimerkiksi pumppaamoiden toimintahäiriöt ja viemäritukokset. Jätevesien keräilyverkosto säilyy pääosin entisellään samoin kuin teknisiin ongelmiin liittyvien pienehköjen hajapäästöjen riski. Näitä ei voi kokonaan estää. Sen sijaan puhdistamon sisäisten toimintojen varmentaminen ja viemäritunnelin suuri tilavuus varmistavat, ettei suuria ylivuotoja pääse syntymään. Puhdistamon ympäristölupa määrää että kaikki jätevesipäästöt lasketaan mukaan viranomaisille ilmoitettavaan puhdistustulokseen. 

Mihin vedet puretaan ylivuototilanteissa? 

Puhdistamon tuloviemäritunnelista on ylivuotoyhteys puhdistamolta merelle johtavaan purkutunneliin. Kyseistä ylivuotoyhteyttä tarvittaneen harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Purkutunnelista on ylivuotoyhteys Nuottalahteen kohdasta, jossa se liittyy Suomenojan nykyisen puhdistamon purkutunneliin. Tätäkin yhteyttä tarvittaneen harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.  

Vain se osuus puhdistetuista jätevesistä, joka ylittää nykyisen noin 7,5 km pitkän meripurkutunnelin kapasiteetin, on tarpeen johtaa Nuottalahteen. Ylivuotavat vesimäärät ovat siis pieniä ja vuotoja tapahtuu harvoin. Purkutunneliin rakennetaan toissijainen ylivuotoyhteys Espoonjokeen hätätilanteiden varalle. Mikäli Espoonjokeen purkamiseen joudutaan turvautumaan (todennäköisyys harvemmin kuin kerran 50 vuodessa), varmistetaan jätevedenpuhdistuksen maksimaalinen puhdistusteho ja nostetaan puhdistetun veden happipitoisuutta. Puhdistamolle on hankittu puhdistetun veden UV-hygienisointi, minkä ansiosta ylivuototilanteissakaan ei lähivesistöjen uimakelpoisuus vaarannu. Etenkin Espoonjoen osalta ovat purkuajankohta, kesto ja vesimäärä tiukkaan rajoitettuja ja viranomaisten valvomia.