Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön tehostamista tuottamalla vähemmästä enemmän. Kiertotaloudessa materiaalitehokkuus on korkealla. Jätteen määrää vähennetään, raaka-aineet kiertävät ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla. Tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi, kierrätettäviksi ja uudelleen käytettäviksi. 

​​​​​​​​Materiaalien tehokas käyttö ja jätteiden hyödyntäminen materiaalina ovat Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia​ssakin mainittuja ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä.

Materiaalitehokkuus pääkaupunkiseudun kotitalouksissa

Kotitalouksilla ja julkishallinnolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseen  suosimalla lainaus- , vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluja, hankkimalla kestäviä tuotteita sekä vähentämällä kulutusta ja jätteen määrää. Lajittelemalla jätteensä asukkaat osaltansa mahdollistavat materiaalien palautumisen takaisin kiertoon.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkausjäte, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte. Asukasmäärään suhteutettuna kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien.

 Kuva 1: Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksien jätemäärä (t) ja käsittelytavat vuosina 2004-2015.

Jätteiden käsittelytapojen kehittymisen myötä jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä pystytään hyödyntämään kierrättämällä se materiaalina tai tuottamalla siitä energiaa (kuva 1). Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014 sekä alueen jätteiden lajittelumahdollisuudet. Jatkossa tärkeää on kuitenkin saada entistä enemmän kotitalousjätteen arvokkaita materiaaleja talteen kierrätyksellä. Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. EU:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Kierrätyksen lisääntymiseen vaikuttavat sekä asukkaiden lajitteluaktiivisuus että materiaalihyödyntämiseen perustuvien uusien jätteenkäsittelyteknologioiden kehittyminen ja käyttöönotto. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Niitä kehitetään jatkuvasti ja kierrätykselle etsitään uusia tapoja.

Kuva 2: Kotitalouksissa tuotetut jätteet vuonna 2015.

 Kuva 3: Kotitalouksissa lajitellut jätteet vuonna 2015.
 

Kotitalouksissa jätteeksi päätyy eniten biojätettä ja paperia (kuva 2). Vuonna 2015 kotitaloudet lajittelivat hieman yli puolet jätteistään(kuva 3). Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyi materiaalihyötykäyttöön. Sekajäte ja puu hyödynnettiin pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettiin asianmukaisissa polttolaitoksissa.

Petra-jätevertailu ja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palvelu ovat materiaalitehokkuuden seurantaan tarkoitettuja työkaluja.​​ Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun.