Materiaalitehokkuus

Materiaalitehokkuus on materiaalien käytön tehostamista tuottamalla vähemmästä enemmän. Kiertotaloudessa materiaalitehokkuus on korkealla. Jätteen määrää vähennetään, raaka-aineet kiertävät ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla. Tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi, kierrätettäviksi ja uudelleen käytettäviksi. 

​​​​​​​​Materiaalien tehokas käyttö ja jätteiden hyödyntäminen materiaalina ovat Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia​ssakin mainittuja ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä.

Materiaalitehokkuus pääkaupunkiseudun kotitalouksissa

Kotitalouksilla ja julkishallinnolla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseen  suosimalla lainaus- , vuokraus- ja yhteiskäyttöpalveluja, hankkimalla kestäviä tuotteita sekä vähentämällä kulutusta ja jätteen määrää. Lajittelemalla jätteensä asukkaat osaltansa mahdollistavat materiaalien palautumisen takaisin kiertoon, sillä vain lajitellut jätteet voidaan ohjata kierrätykseen.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitaloudet tuottivat kuusi prosenttia koko seudun jätteistä. Kotitalousjätettä syntyi vuonna 2016 noin 369 000 tonnia, joten määrä kääntyi hienoiseen laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Jätettä syntyi noin puolitoista prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015, vaikka samaan aikaan väestömäärä kasvoi noin puolitoista prosenttia. Jokainen asukas tuotti 313 kiloa jätettä, mikä on siis kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Kotitalousjätteisiin luetaan mukaan kaikki kotona syntyvä jäte, kuten biojäte, paperi, pakkaukset, puutarhajäte, vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja sekajäte.

  Kotitalouksien jätteet 2016.PNG

 Kuva 1: Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksien jätemäärä (t) ja käsittelytavat vuosina 2004-2016.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätetään 48 prosenttia. Sähköksi ja lämmöksi muutettiin 51 prosenttia. Vain prosentti päätyi hyödyntämättömänä loppusijoitukseen (kuva 1).  Tavoitteena on kuitenkin ohjata entistä enemmän jätettä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää.

Kierrätyksen lisääntymiseen vaikuttavat sekä asukkaiden lajitteluaktiivisuus että materiaalihyödyntämiseen perustuvien uusien jätteenkäsittelyteknologioiden kehittyminen ja käyttöönotto. Kierrättämisen edistämiseksi HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummelle kattavat lajittelumahdollisuudet. Palveluja kehitetään jatkuvasti ja etsitään uusia tapoja helpottaa jätteiden kierrätystä.

Kotitalousjätteen koostumus ennen lajittelua 2016.PNG
Kuva 2: Kotitalouksissa tuotetut jätteet vuonna 2016.

Kotitalousjätteen koostumus lajittelun jälkeen 2016.PNG
 Kuva 3: Kotitalouksissa lajitellut jätteet vuonna 2016.
 

Kuvasta 2 nähdään, että kotitalouksissa jätteeksi päätyy eniten bio- ja puutarhajätettä (27 %) ja paperia (22 %). Vuonna 2016 kotitaloudet lajittelivat hieman yli puolet jätteistään(kuva 3). Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen ja muovin lajittelussa. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnettiin pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettiin asianmukaisissa polttolaitoksissa.

Petra-jätevertailu ja Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palvelu ovat materiaalitehokkuuden seurantaan tarkoitettuja työkaluja.​​ Tietoa jätemääristä ja hyödyntämisestä kootaan HSY:n Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palveluun.

Maa- ja vesirakentaminen tuottaa kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudun jätteistä

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella syntyi jätettä vuonna 2016 yhteensä noin 6 miljoonaa tonnia, joka on noin 1,7 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2014. Ero johtuu pitkälti maa- ja vesirakentamisessa tapahtuvista muutoksista.

Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä 75 prosenttia on maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 6 %, yksityiset palvelut 4 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 2 %, viemäri ja jätevesihuolto 1% ja muut julkiset palvelut 1 %.

Seudun jätevirrat 2016.PNG

Kuva 4. Syntyneet jätteet toimialoittain vuosina 2008-2016, miljoonaa tonnia