Jätemäärät ja kierrätysaste

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen seudulla syntyi 720 000 tonnia yhdyskuntajätteitä vuonna 2018. Tämä on 595 kiloa asukasta kohti. Yhdyskuntajätteitä ovat kotitalousjäte sekä julkisten ja yksityisten palveluiden jätteet.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätteitä 332 000 tonnia vuonna 2018. Asukasta kohden laskettuna kotitalousjätettä syntyi 275 kg, mikä on neljä kiloa vähemmän kuin vuonna 2017. Suurta vaihtelua ei ole havaittavissa kokonaismäärissä, mutta asukasta kohti ovat kotitalousjätemäärät seudulla vähentyneet viime vuosina. 

Joka toinen vuosi on tilastoitu yhdyskuntajätteen lisäksi myös seudulla syntyvät muut jätteet. Vuonna 2016 suurin osa, noin 74 prosenttia, kaikista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella muodostuvista jätteistä on maa- ja vesirakentamisessa syntyneitä maamassoja. Loppuosa jätteistä jakaantuu toimialoittain seuraavasti: talonrakentaminen 7 %, kotitaloudet 6 %, yksityiset palvelut 5 %, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 4 %, teollisuus 2 %, viemäri ja jätevesihuolto 1 % ja muut julkiset palvelut 1 %.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätemäärät. 

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteestä kierrätetään 45 prosenttia, ja loput hyödynnetään jätevoimalassa. Enää ei kotitalousjätettä ohjata hyödyntämättömänä loppusijoitukseen.  Tavoitteena on kuitenkin ohjata entistä enemmän jätettä kierrätykseen eli tehostaa lajittelua ja vastaavasti vähentää energiana hyödynnettävän sekajätteen määrää. 

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vuonna 2018 noin 50 %. Kierrätysastetta nostaa varsinkin yksityisten palveluiden biojätteen ja kartongin erilliskeräys. 

Kuva 2. Hyödyntämistavat ja kierrätysaste. 

Yhdyskuntajätteestä 43 prosenttia on sekajätettä. Tämä on noin 260 kiloa sekajätettä asukasta kohti. 

Kotitalouksissa yli puolet syntyneistä jätteistä on sekajätettä; yli 140 kiloa asukasta kohti. Suuri osa tästä olisi kuitenkin lajitteluun kelpaavaa jätettä. Eniten parantamisen varaa olisi biojätteen ja muovin lajittelussa. Erikseen lajitelluista jätteistä suurin osa päätyy materiaalihyötykäyttöön eli kierrätykseen. Sekajäte ja puu hyödynnetään pääsääntöisesti energiana ja vaaralliset jätteet hävitettään asianmukaisissa polttolaitoksissa, joissa lämpöä otetaan talteen.

 Kuva 3. Vuonna 2018 syntyneet kotitalousjätteet jätelajeittain.

Kuva 4. Sekajätteen koostumus kotitalouksissa vuonna 2018. Linkki tutkimukseen.


 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset.png

Määritelmät


Yhdyskuntajäte

  • Yhdyskuntajäte on asumisesta syntyvä jäte (kotitalousjäte) sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte, esimerkiksi kouluista, sairaaloista, toimistoista, kaupoista, ravintoloista ja muista yrityksistä peräisin oleva jäte.
  • Tällaista jätettä on sekajäte ja esimerkiksi biojäte, paperi, kartonki, lasi, metallit, muovipakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu ja käytetyt paristot.
  • Yhdyskuntajätteeseen ei sisälly teollisesta tuotannosta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista eikä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte.

Kotitalousjäte

  • Kotitalousjäte on asumisessa syntyvää jätettä.

  • Kotitalouksien jätteeksi ei lueta kodin tai sen piirin ulkopuolella syntyneitä, vaikkakin kotitalouden tuottamia jätteitä, kuten autojen öljynvaihdossa huoltamolle jääneet jäteöljyt. Kotitalousjätteisiin ei myöskään lasketa kotitaloudesta peräisin olevaa jätettä, joka ei ole yhdyskuntajätettä, kuten romuautot ja rakennus- ja purkujäte.  

Kierrätysaste 

Kierrätysasteeseen lasketaan jätteet, joiden käsittelytapa on 

  • hyödyntäminen aineena
  • hyödyntäminen rakenteissa
  • kompostointi ja mädätys.